Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Tiedotteet

23.elokuu 2013 - 06:38

Komission esitys biomassan kestävyyskriteereistä on vuotanut julki – suomalaisten huolenaiheet toteutumassa

Lehdistötiedote 23.8. 2013 julkaisuvapaa
MEP Eija-Riitta Korhola

MEP Eija-Riitta Korhola arvioi internetiin alkuviikosta vuotanutta komission esitystä (http://www.endseurope.com/docs/130819a.pdf) huolestuttavaksi suomalaisen edunvalvonnan linjausten näkökulmasta. Kyse on energiantuotantolaitoksissa käytettävästä kiinteästä biomassasta ja siitä, tuleeko tälle käytölle lisäkustannuksia puun alkuperän selvittämiseen liittyvästä byrokratiasta. Odotettua direktiiviä on pitkään mainittu suomalaisen edunvalvonnan ykkösprioriteetiksi.

”Nyt näyttää siltä, että pelot ovat toteutumassa, ja direktiivin suunnan korjaamiseen tarvitaan niin hallitusta, komissaariamme kuin meppejäkin”, Korhola sanoo. Direktiivin tiedetään lähteneen komission sisäiseen konsultaatioon 22.7. Konsultaatio kestää 6.9. saakka.
”Pidän tilannetta poliittisesti mielenkiintoisena eurovaalien ja EU:n huipputehtäviä koskevan keskustelun alla. Olli Rehnin tämä panee kirjaimellisesti puun ja kuoren väliin. Uskaltaako Rehn pysäyttää Suomelle haitallisen direktiivin sisäisessä konsultaatiossa”, Korhola kysyy.

Korholan mukaan direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sananvaltamme vähenisi. Hän listaa muutamia Suomen näkökulmasta ongelmallisia kohtia:

-Ehdotus koskee liian pieniä kattiloita: kaikki 2,5 MW suuremmat kattilat joutuvat direktiivin velvoittaman paperisodan uhreiksi. Suomessa ollaan yleisesti ajateltu, ettei alle 20 MW:n kattiloille pitäisi tuoda uusia kustannuksia aiheuttavia vaatimuksia. Kustannusten takia pienten kattiloiden saattaa kannattaa käyttää jatkossa ”kestämätöntä” puuta, jolle hankkii päästöoikeuksia, koska sekin tulee halvemmaksi kuin kestävyyskriteerivaatimusbyrokratian pyörittäminen.

-Ehdotus antaa komissiolle liikaa valtaa jäsenmaiden metsänkäyttöön. Metsäpolitiikassa EU:lle ei kuulu toimivaltaa. Kestävyyskriteerit ovat osa EU:n energia- ja ympäristöpolitiikkaa, mutta koskettavat metsäbiomassan osalta yhä enemmän myös jäsenmaiden vastuulla olevaa metsäpolitiikkaa. Komissio saa tätä kautta myös jalansijan määritellä niitä keinoja, joilla jäsenmaat pyrkivät tavoittamaan kansallisia bioenergiatavoitteitaan.

-Ehdotus antaa komissiolle vallan valita suosikkisertifiointitavan. Komissio saa vapauden hyödyntää vapaaehtoisia kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelmiä osoitettaessa raaka-aine-erän kestävyys (maapohja- ja kestävän metsätalouden kriteerit). Vaikutusarvioinnissa mahdollisina vapaaehtoisina järjestelminä mainitaan metsäsertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC, mutta käytännössä monet direktiivin kohdat (mm. metsätilakohtainen raportointi) viittaavat vain ympäristöjärjestöjen suosikin FSC:n hyväksymiseen. -Ehdotus unohtaa puiden kannot osana metsäbiomassaa. Kantojen energiahyödyntäminen on suomalaisten erikoisosaamista: asian sivuuttaminen herättää kysymyksen, katsotaanko niiden poltto lähtökohtaisesti kestämättömäksi. Tämä on ongelma Suomelle, jolle on annettu korkeat uusiutuvan energian tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi metsäbiomassaa on voitava hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti: se edellyttää mahdollisuutta käyttää myös kantoja bioenergian tuotannossa latvusten ja oksien tapaan.

-Ehdotus uhkaa ampua jäsenmaita omaan nilkkaan. Koska kestävyyden todentaminen koskisi sekä EU:ssa tuotettua että kolmansista maista EU:hun tuotua biomassaa, tarvittaisiin bi- ja multilateraalisia sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Sopimuksen sisällön olisi taattava biomassan hankinta kestävistä lähteistä samoin periaattein kuin direktiiviesityksessä. Tämän onnistumista voi epäillä, ja EU:n metsämaat kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta kärsisivät.

Jäsenmaana Suomi on suhtautunut kriittisesti kiinteitä ja kaasumaisia biomassoja koskeviin kestävyyskriteereihin koko valmisteluprosessin ajan. Suomi on korostanut kestävyyden todentamisessa alue- ja maakohtaisen tarkastelun tärkeyttä sekä olemassa olevien järjestelmien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä osoitettaessa metsien kokonaisvaltainen kestävä käyttö. Lisäksi Suomi on toistuvasti tuonut esiin metsiin perustuvan teollisuuden roolia bioenergian tuotannossa.

Lisätietoja ER Korhola 0405360326

Share Button