Varmaan jotkut muutkin kuin minä ovat ihmetelleet sitä näennäistä ristiriitaa, joka syntyy, kun kuuntelee eri ilmastokannanottoja. Säätieteilijät ovat sanoneet, että lämpötilakehitys on pysähtynyt paikoilleen ja elämme viileämpää jaksoa, eivätkä lämpötilat näin ollen noudata kasvihuoneteorian ennusteita. Toiset taas korostavat, kuten Maailmanpankin marraskuinen raportti, että tilanne on pahempi kuin koskaan: päästöt ovat nousseet, ja se seikka ennakoi 4 asteen lämpenemistä tällä vuosisadalla.
Miten ristiriitaa pitäisi tulkita? Lämpötilat ainakin ovat kovia faktoja, niin on totuttu ajattelemaan. Sen, että ne eivät ole kuluneella vuosituhannella olennaisesti nousseet, voi kuka tahansa tarkistaa. Mitä johtopäätöksiä siitä voi vetää, sitä emme tiedä. Muutokset voivat mahtua luontaisen vaihtelun piiriin. Ilmasto on muuttunut aina.
Kun siis sanotaan, että tilanne on pahempi kuin koskaan, sillä ei viitata havaittuihin lämpötiloihin vaan kasvihuoneteoriaan. Tulkinta on tehty teorian sisällä. Koska teoria olettaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta seuraavan lämpötilan nousun, ja koska hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja paljon nopeammin kuin oli oletettu, johtopäätös on että lämpenee. Vaikkei juuri nyt, niin joskus. Tilanne on paha tai ainakin siitä on tulossa paha.
Onko se paha? Minä en tiedä, mutta poliitikkona minun olisi otettava kaikki vaihtoehdot huomioon. Tehtävä politiikkaa, jota täytyy katua mahdollisimman vähän. Tulee tiede sitten mihin johtopäätökseen tahansa, politiikan olisi parasta olla järkevää.
Kolme vuotta sitten tutkijapiirejä ja meitä muitakin järkytti niin sanottu Climategate-skandaali. Eräiden IPCC-tutkijoiden henkilökohtaiset viestit vuotivat julkisuuteen, ja osa kirjeenvaihdosta sijoittui aikaan, jolloin oli viimeistelty vuoden 2001 IPCC:n raporttia. Viestit paljastivat tutkijoiden pohtivan, miten kasvihuoneteorian kannalta ongelmallista keskiajan lämpöjaksoa voitaisiin piilottaa. Myöhemmissä sähköposteissa ihmeteltiin, miksi lämpenemistä ei olekaan tapahtunut vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja mitä sille seikalle voisi tehdä.
Ilmastotutkijoilla oli toisin sanoen vaikea tuottaa haluamiaan käyriä, jotka olisivat antaneet poliitikoille sen toivotun signaalin. Keskiajan lämpöjakso oli tässä suhteessa isoin ongelma: silloin on todistetusti ollut lämpimämpää kuin meidän aikanamme. Toisekseen tutkijaryhmä oli viesteistä päätellen selvästi turhautunut: lämpötilat eivät olleet viime aikoina nousseet ennusteiden mukaan.
Totuus on, etteivät ne ole nousseet vieläkään. Tällä vuosituhannella globaali keskilämpötila on ollut itsepäinen: se ei ole noudattanut kasvihuoneteorian ennusteita. Vaikka päästöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja vaikka teorian mukaan sen pitäisi näkyä lämpötiloissamme, se ei vain näy. Tämä seikka käy ilmi myös julkisuuteen vuotaneesta seuraavasta IPCC:n raportista. Vaikka vuodon tulosta on yritetty paikata julkisuudessa, jokainen näkee sen katsomalla lämpötilagraafia: lämpötila seisoo paikallaan vaikka ennusteet sojottavat ylös. Se ei tottele.
Ellei sitä panna tottelemaan. Uusimman ilmastoskandaalin on paljastanut Oslon yliopiston fyysisen maantieteen professori Ole Humlum, joka havaitsi oudon ilmiön: vuoden 2008 jälkeen jotkut tutkimuslaitokset ovat jälkeenpäin korjailleet tilastojaan globaaleista lämpötiloista. Siinä ei olisi sinänsä mitään kummallista, tietohan kertyy palasina ja sitä täytyy voida korjailla. Mutta outoa on, että vuoden 2008 jälkeen on alettu korjata myös vuoden 1915 tietoja. Niitä on systemaattisesti hilattu alemmaksi ja vastaavasti myöhempiä ylemmäksi. Dataa on pakotettu vahvistamaan kasvihuoneteoriaa, ja yhtäkkiä graafit näyttävätkin vahvistavan halutut seikat.
Koska olen vapaa ajattelija, jolle ei ole olemassa tabuja, sanon tämän ääneen. Maailma saa olla juuri sellainen kuin se on, ja poliitikon olisi syytä toivottaa faktat tervetulleeksi. Meidän ei tarvitsisi pakottaa dataa tai mahduttaa neliötä ympyrään, se mentaliteetti kuului toiseen maailmaan ja toiseen poliittiseen leiriin.
Mutta teemmekö me järkevää politiikkaa?
Oletetaan, ettei nykyinen kasvihuoneteoria ole oikeassa, vaan että lämpeneminen ja viileneminen mahtuvat kumpikin luontaisen vaihtelun piiriin ja ilmasto on muuttunut aina suuntaan jos toiseenkin. Siinä tapauksessa emme tee järkevää politiikkaa, sillä hiilidioksidiin tuijottaminen on syönyt huomiota muilta vakavilta ongelmilta. Ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä on pahennettu ilmanlaatua ja saasteongelmia. Ilmasto-ongelma on toisin sanoen kannibalisoinut muita ympäristöongelmia.
Oletetaan sitten, että teoria hiilidioksidin yhteydestä lämpötilan nousuun on totta ja tilanne on pahempi kuin koskaan. Siinäkään tapauksessa emme tee järkevää politiikkaa, koska politiikkamme ei ole tehonnut. Ei lainkaan.
Eurooppalaisella ilmastopolitiikalla on ollut valtava hintalappu. Se on ollut katastrofaalista myös ympäristömielessä. Olen puhunut vuosia siitä, että meidän pitäisi miettiä huolellisemmin, mihin voimavaramme käytämme. Kasvihuoneteorian nimissä ei pitäisi sallia järjettömyyksiä. Nyt teemme maailman kalleinta yksipuolista ilmastopolitiikkaa, joka ulosliputtaa työpaikkoja EU:sta ja panee maailman puhtaimman tuotannon ahtaalle. Uusin tutkimus paljastaa, ettei tästä ole ollut edes hyötyä päästöjenvähentämismielessä. Jos otetaan huomioon myös kulutus, EU onkin yllättäen kasvattanut päästöjään. Tuotannon päästöt ovat kyllä asianmukaisesti vähentyneet, mutta kulutuksen päästöt kasvaneet sitäkin enemmän. Tämä kertoo surullista kieltään ilmastopolitiikkamme epäonnistumisesta: tavarat tehdään muualla, valitettavasti likaisemmin, ne ostetaan tänne, ja Euroopan työttömyys pahenee.
Ehdotukseni on: tehdään politiikkaa, jota ei tarvitse katua, oli niin tai näin. Energiansäästö on sellaista, puhtaan teknologian kehittäminen on sellaista, metsittäminen on sellaista, ilmansaasteiden ehkäisy on sellaista, kehitysmaiden köyhyyden ja eroosion torjuminen on sellaista. Puhtaan eurooppalaisen tuotannon ja työpaikkojemme turvaaminen on myös sellaista. Nämä kaikki tulisi tehdä, vaikkei ilmastonmuutoksesta tiedettäisi yhtään mitään. Ja jos siitä tiedettäisiin, tässä olisivat parhaat reseptit yhtä kaikki.
Hyvä Eija,
Sinä olet – valitettavasti- ainoa suomalainen poliitikko, joka julkisesti puhuu todella asiaa ilmastoasioista! Aika vaikeaa ymmärtää, miksi monet muut – ehkä muissa asioissa arvostetut suomalaiset poliitikot – toistavat ilmastoasioissa ulkopuolista ”liturgiaa”, jolla tuoreimman tiedon mukaan ei ole minkäänlaista totuuspohjaa.
Kiitos paljon. En ole onneksi ainoa sillä myös Petri Sarvamaa on ottanut kantaa mm. päästökaupan uudelleenjärjestelyyn. Kannattaa seurata tilannetta, joka varmaasti alkaa elää, sillä olen saanut runsaasti palautetta myös tutkijoilta jotka ovat pettyneitä ”konsensukseen”. Kiitos rohkaisusta.
Globalisteille pöperöt housuun!! Hyvä Eija-Riitta! 🙂
”Lämpötilat ainakin ovat kovia faktoja, niin on totuttu ajattelemaan. Sen, että ne eivät ole kuluneella vuosituhannella olennaisesti nousseet, voi kuka tahansa tarkistaa”
Olisi Eija-riitankin syytä tarkistaa ja sitten vasta esittää väitteitä.
En oikein ymmärrä miksi väitetään jotain, mikä ei vastaa todellisuutta.
Ei pidä tarkastella lämpenemistä muutamien vuosien aikavälillä, kyllä ne käyrät nousevat ylöspäin, minkä voi todeta lisäksi mm. pohjoisnavan ympäristön jäätilanteesta.
”Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n keräämien alustavien tietojen mukaan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) on ollut 1990-lukua lämpimämpi ja näin ollen mittaushistorian lämpimin. Pian päättyvä vuosi 2009 arvioidaan sijoittuvan kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon kautta mittaushistorian.
Maailman ilmatieteen järjestön keräämien tämänhetkisten tietojen mukaan globaalin lämpötilan nousu on jatkunut nyt kolmatta vuosikymmentä peräkkäin, sillä 1990-luku oli puolestaan 1980-lukua lämpimämpi.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1260268233
Et nyt ymmärrä. Jään sulaminen ja lämpötilan nousu on kaksi eri asiaa. Jää voi sulaa vaikkei keskilämpötila nousisikaan, ja nythän on paljon tutkimusta, jossa katsotaan että black carbon eli musta noki saattaa vastata arktisesta sulamisesta 70 prosenttia. Kyse on hiukkasista jotka syntyvät fossiilisen polttoaineeen palamisesta. En siis kiistä ihmisen aiheuttamaa ilmaston muuttumista, siihen ei ole syytä, mutta pitää ottaa huomioon kaikki eikä vain CO2. Siihen yhteen seikkaan tuijottaminen on vahingollista, ja sen yritin blogillani sanoa. Tiede on saattanut ehkä vasta raapaista pintaa. Ja joka tapauksessa IPCC:n raportti on kirjoitettu vähän viistosti siinä mielessä että koska auringon säteilyn vaikutuksesta, joka on merkittävin tekijä, ei voida vielä sanoa paljon, kirjoitetaan ikään kuin sitöä ei olisi ollenkaan.
Lisäksi on pakko sanoa että arvostetuimmat tutkimuslaitokset ovat eri mieltä kuin ilmatieteen laitos. Maapallon lämpötila ei arvostetuimpien mittarien HadCRUT4, GISTEMP, RSS MSU ja UAH MSU mukaan ole noussut ollenkaan 2000-luvulla.
Voi Eija-Riitta! Olen aina pitänyt pragmaattisesta suhtautumisestasi ilmastoasioihin, ja siitä että puutut kaikenlaisen hölynpölyyn ja vihreiden hysterian lietsomiseen. Valitettavasti nyt joudut palaamaan kotiläksyjen ääreen. Mikä ihmeen ”kasvihuoneteoria”? Luulisi että olisit väistämättä joutunut tutustumaan ilmiöön nimeltä ”kasvihuoneilmiö”, sekä ihmisen aiheuttamaan ongelmaan nimeltä ”kasvihuoneilmiön voimistuminen”. Käytä pliis oikeita termejä. Kummatkin ilmiöt ovat teorioita jotka on vahvistettu kokeellisesti. Kuten esimerkiksi painovoima. Tosin kai sitäkin joku skeptikko epäilee.
Ja mitä tulee näihin epäilyihin ilmastotilastojen vääristelystä. Alat nyt kompata tätä ilmastoskeptikkojen suurinta mediavoittoa, joka sittemmin osoitettiin täysin perusteettomaksi. Eijeijei Eija-Riitta! Olet tuore, ajatteleva ihminen. Älä niele skeptikkojen propagandaa. Nouse sen yläpuolelle. Ilmasto lämpenee, meidän on tehtävä jotain. Pidä jatkossakin huoli että se jokin on mahdollisimman kustannustehokasta. Miksi esim. geoengineering on tabu, siitä ei puhuta? Siinä sinulle täky jota googlailla.
Äänestäjäsi, Säätieteilijä
Voi nyt pitää kyllä saada filosofinakin sanoa jotakin. Kiitos silti että olet tykännyt noin normaalisti.
Kasvihuoneteoria-sanaa käytetään hieman villisti, mutta koska kasvihuoneilmiö on fakta eikä edes mikään teoria tai hypoteesi enää, yritin käyttää tätä sanaa kasvihuoneteoria siinä toisessa merkityksessä. Eli nykyisin vallitseva teoria ihmisen osuudesta kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Eikä kukaan skeptikkokaan taida kasvihuoneilmiötä epäillä. Kukaan järkevä ihminen ei myöskään kyseenalaista ilmaston muuttumista, sillä se on muuttunut aina. Kukaan ei myöskään kyseenalaista ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastoon. Kysymys on siitä, onko vaikutus sen kokoinen, että sillä on käytännön merkitystä.
Kukaan vakavasti otettava tutkija ei myöskään kyseenalaista, että ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus nostaa lämpötilaa. Se on luonnonlakien sanelemaa ja tunnettu jo 1800- luvun puolivälistä lähtien, kun Svante Arrhenius teki ilmastolaskelmansa.
Olennaisempi kysymys on, mikä on hiilidioksidin vaikutus yhdessä kaikkien muiden, lämpötilaan myös vaikuttavien tekijöiden kanssa. On myös lämpötilaa laskevia tekijöitä – mikä niiden merkitys on? Tätä kysymystä käsittelee myös professori Markku Kulmalan tutkimus.
Ei ilmastotilastojen vääristelyä ole osoitettu täysin perusteettomaksi. Oletko aivan varma asiasta? Olisi kiva esimerkiksi kuulla mielipiteesi professori Ole Humlumin tutkimuksiin – eihän tämä mies ole mikään humpuukimaakari tai hörhö, vaan kerää asiallista tietoa lämpötiloista ja yrittää esittää suuremman kuvan maapallon ilmastohistoriasta (www.climate4you.com)
Ja me kaikki voimme itse tarkistaa CRU-viestit, jos tarkoitit niitä. Niitä ei missään nimessä osoitettu perusteettomiksi. Jos katson filosofin silmin Phil Jonesin viestejä, datan pidättäminen ja monet muut seikat niissä osoittivat, että tieteellinen puolueettomuus oli jo hyvin paljon kärsinyt. Ne paneelit, jotka skandaalia tutkivat, eivät syyttäneet heitä tieteellisistä vilpeistä (en minäkään, sillä tunnen Jonesin henkilökohtaisesti ja uskon että hän ei tahallaan halunnut huijata) mutta kyllä ne moittivat epätieteellisistä toimintatavoista. Skeptikot tekivät silloin virheen että syyttivät tahallisesta huijaamisesta, ja sitten alettiin tutkia oliko siitä kyse. No ei varmasti, mutta sen voi jokainen ajatteleva ihminen niitä viestejä lukiessaan tajuta että noin ei tiede menesty ja etene, jos eri lailla ajattelevat hiljennetään, heidän artikkeliensa julkaisu estetään ja aletaan boikotoida niitä artikkelisarjoja jotka julkaisivat. Tässä oli kyse auringon säteilyn vaiktuksesta, joka haluttiin peittää. Tieteen kriteerit ovat kriittisyys, objektiviisuus, puolueettomuus, intersubjektiivisuus, ja näistä tulee kyllä pitää kiinni.
Ja kai tiedät säätieteilijänä, etteivät kaikki tilastot sano samaa. Maapallon lämpötila ei arvostetuimpien mittarien HadCRUT4, GISTEMP, RSS MSU ja UAH MSU mukaan ole noussut juuri ollenkaan 2000-luvulla. Ilmasto lämpenee, meidän on tehtävä jotain, sinä sanot. Minä sanon että meidän on tehtävä jotain, joka ei ole yhtä hölmöä kuin nyt on tehty. On tehtävä enemmän saasteiden lisääntymiselle ja monille ympäristöongelmille. Mutta ilmasto on vaihdellut aina, ja ennen kuin teemme enempää nykyistä tehotonta poltiikkaa, haluaisin että katsoisimme muita ihmisen aiheuttamia seikkoja tarkemmin, esim black carbonin osuus sulamiseen. Samalla on asetettava kaikki suurempiin mittasuhteisiin: esimerkiksi professori Atte Korhola on muistuttanut että maapallo on ollut kaksi kolmasosaa olemassaolostaan vähintään 7 astetta nykyistä lämpimämpi. Jos tutkimme vain 160 viime vuotta (vuodesta 1850, jonka jälkeen käytössämme ovat kohtuullisen luotettavat globaalit mittaussarjat), lämpötila on noussut 0,8 astetta.
Ja oli miten oli, minun juttuni pointti oli muualla. Minun puolestani saa ollakin miten vain. Sitä en hyväksy että jos CO2 osuuteen kerran uskotaan, miksi tehdään poltiikkaa joka kasvattaa niitä? Ja miksi siitä maksetaan valtava yhteiskunnallinen hinta kasvavan työttömyyden myötä.
Sanot, että eurooppalaisella ilmastopolitiikalla on ollut valtava hintalappu!
Kun olet siellä pääkallonpaikalla, niin olisi mielenkiintoista kuulla paljonko eurooppalainen ilmastopolitiikka maksaa suoraan budjettimenoja ja paljon välillisesti. Samat olisi tietenkin mielenkiintoista kuulla Suomenkin osalta.
Suuruusluokka tai hyvä arvauskin otettaisiin kiitollisuudella vastaan.
En osaa vastata tähän. Olen usein miettinyt missä olisi se taho joka osaisi – kuka laskee näitä yhteen. Bubjettimenothan ovat vain murto-osa; pääosa koostuu niistä eri yrityksille koituvissta taloudellisista vaikutuksista, joita ennen muuta kohonnut sähkönhinta toimijoille aiheuttaa. Kun näitä kustannuksia ei ole EU:n ulkopuolella, muut saavat kilpailuedun. Ne luvut eivät tänne pääkallonpaikalle päädy muttta olen varma että jonkun työ on ne tietää. Kuka se sellainen on, otan tiedon kiitollisuudella vastaan.
Meillä Suomessa voidaan kaiketi energiaverot laskea ympäristöveroiksi, vaikka suurin osa kerätään polttoaineista. Ennen niitä perusteltiin autoilun vastustamisella, mutta nykyisin kai ympäristösyillä. Näitä veroja kerätään enemmän kuin yhteisöveroja. Kaikkiaan luku on noin 4,2-4,3 miljardia ja jokaista kansalaista kohti noin 800 euroa. Meno puolella sitten tuetaan uusituvia energioita ja energiaveron haittavaikutuksia ja tämä tuki on noin 500 milj. euron luokkaa.
Moni ajattelee, että energian kulutukseen voi vaikuttaa henkilökohtaisesti voimakkaasti, mutta totuus lienee, että valtaosa yksilölle jyvittyvästä kulutuksesta tulee kuljetuksista ja lämmöstä, joten jokainen kansalainen maksaa veroja joko suoraan tai tuotteiden ja palvelujen kautta todella merkittävästi. Etenkin pienituloisille eläkeläisille se merkitsee paljon, koska niitä kuluja ei juuri voi leikata ja rahaa jää vähemmän ruokaan ja lääkkeisiin.
Energiaverot ovat kuitenkin vain osa siitä energianhinnannoususta jonka olemme kokenee 90-luvun laman jälkeen. Iso osa noususta on aivan muuta, joka kietoutuu tähän ilmastopolitiikkaa ja joka rasittaa niin yksilöitä kuin yrityksiäkin.
Meidän kansantalouden kulmakiviä ja keskeinen kilpailutekijä oli aikaisemmin kilpailijoita edullisempi, tehokkampi ja luotettavampi energiantuotanto, joka etu on menetetty täysin omin päätöksin.
Muuten mielestäni olet tämän ilmastomuutoksen osalta oikeilla jäljillä. Helsingin yliopiston kirjaston uumenissa on hyllymetreittäin korkeatasoista tukimusta, joka osoittaa kasvillisuusrajan olleen Suomessakin huomattavasti korkealla kuin nykyisin. Kyse ei ole sattumasta tai pienestä alueellisesta vaihtelusta vaan satojen vuosien taphtumista, jonka ilmastomuutospolitiikot unohtavat täysin ja tietoisesti, koska koko perusteoria ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä ei voi toimia, jos historia tuntee lämpimämpiä aikoja.
Toivon sinulle menestystä ajamallasi linjalla, joka ei ole suosittu edes puolueessasi. Olet mielestäni oikealla asialla.
Eija-Riitta,
kirjoitat:
”Ehdotukseni on: tehdään politiikkaa, jota ei tarvitse katua, oli niin tai näin. Energiansäästö on sellaista, puhtaan teknologian kehittäminen on sellaista, metsittäminen on sellaista, ilmansaasteiden ehkäisy on sellaista, kehitysmaiden köyhyyden ja eroosion torjuminen on sellaista. Puhtaan eurooppalaisen tuotannon ja työpaikkojemme turvaaminen on myös sellaista. Nämä kaikki tulisi tehdä, vaikkei ilmastonmuutoksesta tiedettäisi yhtään mitään. Ja jos siitä tiedettäisiin, tässä olisivat parhaat reseptit yhtä kaikki”,
kun olet ensin monen sivun mitalla nuijinut maailman ilmastotutkijoiden enemmistöä ja liian vihreitä eurooppalaisia kollegojasi. Kuinka minusta tuntuu, että tämä kuvaa julkista toimintaasi yleisemminkin.
Koska tunnustat ilmastonmuutoksen todellisuuden ja ihmisen vaikutuksen siihen, eikö mainitsemasi politiikan propagoiminen olisi monin verroin moraalisempaa kuin käytännössä kaikkien sitovien eurooppalaisten ympäristönormikiristysten (20-20-20, REACH, rikkidirektiivi…) vastustaminen.
Toivon seuraavaksi blogia, jossa avaat edellä lainaamaani ”hyvän ympäristöpolitiikan agendaasi” konkreettisten poliittisten päätösten tasolle ja jätät populismin sitten loppukappaleen mittaiseksi. Hiilivuodon ja työpaikkavuodon, kustannustehottoman ympäristöpolitiikan ja viherhörhöilyn kritisointi on mahdollista ilman populismiakin, jonka taustoista mainio kolumni viime kesänä Nature-lehdessä: http://www.nature.com/news/why-we-are-poles-apart-on-climate-change-1.11166
Kiitos palautteesta. Pitää kuitenkin korjata heti väärä tieto, joka on mielikuviesi pohjana. En olisi vastustanut rikkidirektiiviä lainkaan, js se olisi koskenut kaikkia. Juuri siksi että se loi vakavan kilpailuvääristymän (Välimeren maat saavat saastuttaa 45-kertaisesti), pidin direktiiviä ympäristön kannalta vakavana virheenä. Se antaa kilpailuedun likaiselle osapuolelle. Lisäksi se siirtää liikennettä kumipyörille.
Sama ongelma koskee osin REACHia, ja lisäksi se ohjasi voimavaroja osin väärin. Tiukan ympäristöpolitiikan pitää osua kohteeseensa, ongelmaan, eikä lisätä esimerkiksi byrokratiaa niin paljon, että keskitytään epäolennaiseen. Se on jostakin olennaisemmasta pois.
Yksipuolinen toiminta ja kilpailuväärsitymien sietäminen ympärsitöpolitiikan nimissä on EU:lle tyypillistä idealismia. Siitä kärsii aina ympäristö, ja siksi en voi sitä hyväksyä.
Hyvä Eija-Riitta,
Olet suomalaisena tiedettä vahvasti ymmärtävänä poliitikkona kerrassaan ylivoimainen omassa luokassasi! Mutta eipä tuossa sinänsä mitään ihmeellistä, sillä väittelet pian ammattitutkijankin mielestä aiheesta, joka on ylivertainen!
Toivon, että pidät jatkossakin omaa tiedehenkilörooliasi erittäin vahvasti esillä! Jos onnistut siinä, voi Suomenkin luonnontieteellinen tutkimustulevaisuus olla suuresa määrin turvattu!
Eija-Riitta,
Kiitokset hyvästä ja loogisesta ilmastokeskustelun yhteenvedosta. Näinhän se on, ilmastokeskustelusta itsenäinen ajattelija löytää ihmeellisiä ristiriitaisuuksia ja suoranaista vedätystä.
Tärkeää on myös huomata, että riippumatta siitä onko ilmastonmuutos ihmisen tai luonnon aikaansaamaa meidän kannattaa panostaa juuri niihin asioihin, jotka mainitsit.
Sen sijaan tämä päästökaupan rakenne on sellainen, että se ohjaa rahat päästöjen kasvattamiseen, vaikka niitä tarvittaisiin oman teknologisen osaamisen ja teollisuuden kehittämiseen.
Murheellista on, että EU on yksinäinen soturi, joka romuttaa oman teknologisen osaamisensa päästökaupan alttarilla.
Olen 100 % samaa mieltä. Sinä vain sanot sen niin hvyin.
Hyvä Eija-Riitta
Olen lähes kaikesta samaa mieltä kanssasi. En vain osaa ilmaista asiaa noin selkeästi ja loogisesti.
Minusta olisi mukavaa, jos lähettäisit kirjoituksesi Helsingin Sanomiin. Samalla tulisi testattua, onko lehti uudenkin päätoimittajan aikana yhtä lukkiutunut
ilmastonmuutosoppiinsa.
Se, mistä olen eri mieltä, on se, että enää ei tarvitse kysyä, ’Onko se totta?’