Olemme saaneet todistaa Aung San Suu Kyin johtamaa kamppailua ja isoja askeleita kohti demokraattisempaa Burmaa. Yksi iso ihmisoikeusongelma on kuitenkin säilynyt, ja Burman muslimivähemmistö onkin noussut useisiin otsikoihin viime viikkoina. Buddhalaisten ja Rohingya-muslimeiden väliset väkivaltaisuudet alkoivat kesäkuussa Burman länsiosassa, kun ryhmää muslimimiehiä syytettiin buddhalaisen tytön raiskauksesta ja murhasta ja vastareaktiona tapettiin 10 muslimia. Tämän jälkeen väkivaltaisuudet ovat kasvaneet puolin ja toisin, mutta Rohingyat ovat jääneet alakynteen ja toimittajat ovat raportoineet, että Burman turvallisuusjoukot olisivat jopa rohkaisseet muslimeihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia tai vähintään kääntäneet niille selkänsä.
YK kuvailee Rohingya-muslimeita yhdeksi maailman vainotuimmista ihmisryhmistä. Diplomaattilähteet ja ihmisoikeusryhmät ovat huolestuneita, että samainen Länsi-Burmassa asuva 800 000 ihmisen väestö on kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa muuttuvan Burman ”sokea piste”, johon edes Aung San Suu Kyi ei ole juuri ottanut kantaa. Vaikka Rohingya-muslimit ovat asuneet Burmassa jo sukupolvien ajan, heiltä on evätty mahdollisuus saada Burman kansalaisuus, heidän täytyy anoa lupaa avioitua tai synnyttä useampi kuin kaksi lasta, sekä ilmoittaa viranomaisille jos he haluavat matkustaa kotikylänsä ulkopuolelle. Alunperin nämä rajoitukset ovat Burman sotilashallinnon vuonna 1982 asettamia. Kyseiset ihmisoikeuksia polkevat lait tulisi nyt kumota pikimmiten osana muita demokraattisen yhteiskunnan kannalta välttämättömiä askeleita, joita Burma on viime vuosina ottanut.
