Komissio vastasi Korholan kysymykseen kansallisesta rinnakkaisvaluutasta Kreikkaan

Kirjallisesti vastattava kysymys E-005662/2012
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)

Aihe: Kansallinen rinnakkaisvaluutta Kreikkaan

Kreikan tilanne on nyt niin vakava ja sen velka niin toivoton, että epäperinteisiäkin ratkaisuja olisi harkittava. Ratkaisu rahaliiton ongelmiin ei välttämättä ole kriisimaiden eroaminen eurosta tai parempikuntoisten maiden pelastautuminen omaksi alueekseen, koska tämä menetelmä on hidas ja arvaamaton.
Suomalainen Taloussanomat uutisoi 19. huhtikuuta kreikkalaisesta Voloksen kaupungista, jossa on kokeiltu rinnakkaisvaluuttaa. Kaupungin pormestarin mukaan tilanne on luonut uutta optimismia. Kahden rahajärjestelmän rinnakkaiselo on osoittautunut mahdolliseksi, eikä kyse ole harmaasta taloudesta, sillä vaihdannaistaloudesta pidetään kirjaa keskustietokoneella. Kokeilun on todettu tarjonneen monille ulospääsyn syvästä taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä. Käytännössä kaksoisvaluuttajärjestelmässä on kyse hallitusti toteutetusta sisäisestä devalvaatiosta, jolla voidaan ehkä myös turvata työn mielekkyyden moraali ja rauhan säilyttäminen. Kansallinen rinnakkaisvaluutta voisi olla joko laskennallinen järjestelmä tai Kreikan tapauksessa konkreettinen drakman seteli. Se kuitenkin elvyttäisi paikallista taloutta ja työllisyyttä ja estäisi hintojen nousupainetta.
Onko komissio harkinnut euron seuraksi kansallista rinnakkaisvaluuttaa, joka toimisi suhdannepoliittisena vastavoimana ja elvyttäjänä? Vastikään samantasoisen ajatuksen esitti Deutsche Bankin pääkansantaloustieteilijä Thomas Mayer.
Tavallinen kreikkalainen työtätekevä ihminen voisi ostaa päivittäistavaroita ja selvitä vaikeimman yli drakmoilla. Samalla Kreikan talous palaa sinne, missä sen luontainen kilpailuetu on. Kreikan taloudesta 15 prosenttia tulee matkailuelinkeinosta, ja tälle alueelle saataisiin aikaiseksi rinnakkaisvaluutan avulla järkevä devalvoituminen. Tästä olisi lisäksi välillistä hyötyä maataloudelle ja kauppamerenkululle. Näin maa voisi maksaa luottojaan takaisin EU maille ja pankeille välttäen samalla sisäisen sekasorron. Kun kriisi on ohi, tyylikäs paluu yksiselitteiseen euroon olisi mahdollinen.

Komission VASTAUS
FI
E-005662/2012
Olli Rehnin
komission puolesta antama vastaus
(17.8.2012)

Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Kreikan kanssa auttaakseen sitä korjaamaan taloutensa heikkoudet, palauttamaan kasvun ja luomaan työpaikkoja. Samalla komissio on täysin sitoutunut säilyttämään euroalueen eheyden, joka horjuisi vakavalla tavalla, jos erilaisia ”rinnakkaisvaluuttoja” tai ”näennäisvaluuttoja” otettaisiin käyttöön.

Kysyjän mainitsemat vaihtoehdot eivät olisi ratkaisu Kreikan talouselämän keskeisiin ongelmiin ja mukautustarpeisiin, vaan niihin liittyisi huomattavia riskejä ja haittoja. Välittömät kustannukset olisivat korkeat (esim. ulkomaanvelan määrän ja pankkien varautumisjärjestelytarpeiden kannalta) ja taloudelle aiheutuisi vakavia ja laajapohjaisia häiriöitä. Tämä ei olisi Kreikan eikä muidenkaan euroalueen maiden etujen mukaista. Ei ole syytä etsiä turhaan nopeita ratkaisuja, vaan pyrkiä yhdessä toteuttamaan tarvittavat uudistukset Kreikan kilpailukyvyn palauttamiseksi ja maan palauttamiseksi kestävän kasvun polulle.

Share Button

17.elokuu 2012

09:31

7 kommenttia

  1. Päivitysilmoitus: Kurt

  2. Päivitysilmoitus: lawrence

  3. Päivitysilmoitus: Reginald

  4. Päivitysilmoitus: dean

  5. Päivitysilmoitus: johnny

  6. Päivitysilmoitus: paul

  7. Päivitysilmoitus: Ross

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: