Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien typpihapon vertailuarvoja päästökauppajärjestelmässä

Kirjallisesti vastattava kysymys E-9045/2010
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)

Aihe:Typpihapon vertailuarvot päästökauppajärjestelmässä

Typpihapon valmistaminen on tärkeä osa typpilannoitteiden tuotantoprosessia. Typpihappoa ei voi kuljettaa. Jos typpihapon valmistaminen muuttuu joissakin tuotantolaitoksissa kannattamattomaksi, niissä lopetetaan typpilannoitteiden valmistaminen ja tilalle tulevat tuontilannoitteet.

Typpihapon tuotannolle määritellään EU:n päästökauppajärjestelmän vaiheessa III vertailuarvo, johon asti typpihapon tuotannon päästöoikeudet ovat ilmaisia. Typpihapon tuotannossa käytetään eri tekniikoita. Yksi niistä on niin sanottu NSCR-tekniikka (non-selective catalytic reduction technology). Vaikka tämän tekniikan käyttämisen yhteydessä vapautuu vain vähän typpioksiduulin (päästökauppajärjestelmän vaiheen III piiriin kuuluva kasvihuonekaasu) päästöjä, aiheutuu siitä muita haitallisia päästöjä eikä sitä sellaisenaan hyväksytä parhaaksi käytettäväksi olevaksi tekniikaksi. Seurauksena on, että eurooppalaiset valmistajat eivät enää saa rakentaa tätä tekniikkaa käyttäviä uusia teollisuuslaitoksia eivätkä muuttaa vanhoja laitoksia tätä tekniikkaa käyttäviksi.
Tällä hetkellä toiminnassa on seitsemän NSCR-tekniikkaa käyttävää teollisuuslaitosta, joiden katsotaan typpioksiduulipäästöjen osalta olevan tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvia laitoksia. Niitä käytetään näin ollen vertailuarvojen määrittelemisessä. Euroopassa on yhteensä 105 typpihappotehdasta.

Ehdottaako komissio näiden NSCR-tekniikkaa käyttävien teollisuuslaitosten sisällyttämistä typpihapon vertailuarvokäyrään? Jos ehdottaa, miten komissio selittää sen, että vertailuarvojen asettamisessa käytetään lähtökohtana tekniikkaa, jonka käyttöönotto ei enää ole lainmukaista. Onko komissio tehnyt arvioinnin siitä hiilivuodon määrästä, joka tästä aiheutuisi? Onko komissio arvioinut tämän matalan vertailuarvon seurauksia Euroopan elintarviketurvalle?

E-9045/10FI
Connie Hedegaardin
komission puolesta antama vastaus

(8.12.2010)

Komissio on tietoinen typpihapon vertailuarvojen merkityksestä lannoiteteollisuudessa ja vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että asiaa käsittelevät komission yksiköt ovat asianmukaisesti arvioineet esitettyjä näkökohtia NSCR-tekniikkaa käyttävien teollisuuslaitosten sulkemiseksi vertailuarvojen asettamisen ulkopuolelle. Asiaa on tarkasteltu perinpohjaisesti myös koko komission tasolla. Tarkastelun perusteella NSCR-tekniikkaa käyttävien teollisuuslaitosten poissulkemista ei katsottu aiheelliseksi. Koska nämä laitokset kuitenkin aiheuttavat sääntelemättömien kasvihuonekaasujen (metaani) päästöjä, komissio on ehdottanut kyseisten päästöjen sisällyttämistä vertailuarvojen asettamiseen, mikä johtaa jo huomattavasti korkeampaan vertailuarvoon.

Koska EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan useimmissa jäsenvaltioissa typpihapon tuotantoon vasta vuodesta 2013 alkaen, N2O-päästöjen vähentämiselle ei ole toistaiseksi ollut riittäviä taloudellisia kannustimia. Näitä päästöjä voidaan kuitenkin vähentää tuntuvasti käyttämällä muunlaista jälkipuhdistustekniikkaa kuin NSCR-tekniikkaa. Toistaiseksi kaikki laitokset eivät vielä käytä tällaisia laitteita, mutta niiden käytön odotetaan yleistyvän.

Päätösluonnos toimitettiin jäsenvaltioiden kommentoitavaksi 22. lokakuuta 2010, ja jäsenvaltiot voivat myös äänestää siitä ilmastonmuutoskomiteassa. Jos äänestystulos on myönteinen, Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on kolme kuukautta aikaa tarkastella päätösluonnosta ennen kuin komissio hyväksyy sen virallisesti. Päätösluonnos on myös julkaistu vertailuarvoja koskevalla komission sivustolla (1). Näin ollen komissio on noudattanut äärimmäistä avoimuutta, ja mikäli päätösluonnos antaa aihetta huomautuksiin, asiaa käsittelevät komission yksiköt tarkastelevat niitä myöhemmin.

Tarkistetun EU:n päästökauppadirektiivin päästöoikeuksien ilmaisjaon vertailuarvoja koskevat säännökset hyväksyttiin pakettina, johon kuului myös hiilivuotoa koskevia yleisiä säännöksiä; nyt nämä säännökset on pantava täytäntöön direktiivin mukaisesti. Komission tämänhetkisen arvion (2) mukaan kustannukset EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi ovat alentuneen kolmanneksella. Lisäksi hiilivuodon riski nykyisen 20 prosentin tavoitteen valossa on suhteellisesti vuoden 2008 arviota alhaisempi muun muassa Kööpenhaminan sitoumuksen ansiosta. Tähän mennessä 140 osapuolta, EU mukaan luettuna, on virallisesti mukana viime joulukuussa tehdyssä sitoumuksessa. Tämä vastaa yli 80 prosenttia koko maapallon kasvihuonekaasupäästöistä.

(1) http://ec.europa.eu/clima/policies/ets/benchmarking_en.htm
(2) http://ec.europa.eu/environment/climat/pdf/2010-05-26communication.pdf

Share Button

07.joulukuu 2010

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: