Ympäristöliikkeen tabu numero yksi (Mitä minä sanoin – osa 2)

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Komission energia-asioista vastaava virkamies vei Greenpeacen vaikuttajia paikan päälle erästä jätteenpolttolaitosta katsomaan. Ympäristöväki myönsi, että siistiä jälkeä totta tosiaan tulee. Jätekasa pienenee ja energiaa saadaan tilalle. ”Mutta ei tämän näin helppoa pidä olla”, he sanoivat. ”Jätteen syntyä pitää ehkäistä, eikä sitä tehtäisi, jos hommasta tulee näin rattoisaa.”

Juuri niin. Homman pitää olla hankalaa.

Jätteen energiahyötykäyttöön olisi nykyään loistavia teknisiä mahdollisuuksia. Tekniikka on parantunut huikeasti viime vuosikymmeninä, ja mielikuvat saasteita tupruavista polttolaitoksista ovat historiaa. Nyt jätteitä polttamalla ja kaasuttamalla energiaa säästyisi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä voitaisiin vähentää ja kasvihuonekaasujen määrääkin voitaisiin vähentää. Mutta kun ei saa. Jäte on ympäristöliikkeen tabu numero yksi.

Törmään eurooppalaisessa ympäristöpolitiikassa jatkuvasti ympäristötabuihin. Meillä on liikaa tahoja, joiden mustavalkoinen maailmankuva estää järkevän ympäristönsuojelun. Asiat on päätetty aikoja sitten ja siinä pysytään kuin uskontunnustuksessa. ”Kierrätys kiltti, neitsytmateriaalin käyttö tuhma, kompostointi kiltti, jätteenpoltto tuhma, maakaasu kiltti, ydinvoima tuhma.” Tätä on yhä vaikeampi katsella ja sietää, kun todellisuus tulvii esimerkkejä, joissa kierrätys, kompostointi ja maakaasu voivat olla virheliikkeitä. Kaikki riippuu olosuhteista.

Jokin aika sitten kirjoitin energiansäästölampuista tulleen ekoajattelun symboli numero yksi. Biojäte taitaa olla sitä vähintään yhtä paljon. Molempia yhdistää se, että ne todellakin ovat vain symboleja. Tosielämässä biojäte on yhtä suuri ympäristövitsi kuin enenrgiansäästölamputkin. Kompostointi voi todellakin olla virhe.

Suomalainen jätehuoltoyritys Rosk’n Roll teetätti taannoin ympäristöalan konsulttitoimistolla FCG Oy:llä selvityksen biojätehuollon vaihtoehtoisten toteutustapojen aiheuttamista ilmastovaikutuksista. Selvitys sisälsi Länsi-Uudenmaan alueen biojätteen erilliskeräilyn sekä biojätteen käsittelyn elinkaarianalyysin. Analyysissä tarkasteltiin vain kasvihuonekaasupäästöjä, mutta mikäli tarkastelussa olisi ollut myös ympäristöterveys- ja hygieniaseikat, olisi tulos ollut vieläkin murskaavampi. Kyseessä on joka tapauksessa ympäristöliikkeen kannalta epämiellyttävä totuus: kompostointi ei hyödytä ympäristöä sen enempää kuin ilmastoakaan. Eri asia on pientalokohtainen kompostointi, jossa tehdään omasta jätteestä omaa multaa.

Selvityksessä vertailluista biojätteen käsittelyvaihtoehdoista poltto sekajätteen mukana oli ilmaston kannalta mädätysvaihtoehtoja selvästi parempi. Yksi merkittävä syy on, että jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä, ja tuotetulla lämmöllä ja sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita.

Tutkimuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen ja sen kerääminen sekajätteen mukana vähentäisi myös keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Erilliskeräyksestä luopumisen taloudelliset säästöt olisivat vuositasolla satoja tuhansia euroja.

Tämä tulos ei tietenkään sovi niille viheruskoville, joiden mielestä biojätekerääminen on ekoteko, ja niitähän arkeen tarvitaan. Mutta jos ette usko, tutustukaa selvitykseen itse: http://www.rosknroll.fi/ajankohtaista/?x20644=2000292

Energia- ja jätepopulismin aika alkaa olla ohi Euroopassa. Siitä on maksettu liian kovaa hintaa. Pula energiasta tulee olemaan todellisuutta. Kasvavat jätekasat ovat vääjäämätön fakta maailmassa, jossa vuosisadan loppuun mennessä lienee kymmenen miljardia ihmistä. Jätteillä ja energialla ei enää pidä pelata oikeaoppisuuspeliä; on etsittävä oikeasti parhaat vaihtoehdot ilman ideologisia pakkoliikkeitä.

Share Button

26.lokakuu 2010

21:00

1 kommenttia

  1. Päivitysilmoitus: Francisco

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: