Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien Himalajan jäätiköiden sulamista koskevaa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virhettä

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0913/10
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE)
komissiolle

Aihe:Himalajan jäätiköiden sulamista koskeva Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virhe

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) uskottavuus on taas kokenut kolauksen kun se myönsi, että sen vuonna 2007 julkaisemassa ilmastotiedettä koskevassa 3000-sivuisessa raportissa esittämä väite, että Himalajan jäätiköt katoavat lähes kokonaan vuoteen 2035 mennessä, ei pidä paikkaansa ja että asiaa ei tarkistettu vertaisarvioinnin avulla. The New Scientist -lehti jäljitti väitteen lähteeksi intialaisen jäätikkötutkija Sayed Hasnainin, jota lehti oli haastatellut vuonna 1999. Väitettä ei koskaan toistettu missään vertaisarviointitutkimuksessa, ja Maailman Luonnon Säätiö WWF oli ainoa taho, joka käytti sitä vuoden 2005 raportissaan, johon IPCC sokeasti uskoi. Tämän jälkeen väite on poikinut mittavia investointeja Himalajalla toteutettaviin hankkeisiin mainitun ilmiön tutkimiseksi. EU käynnisti IPCC:n raportissa annetun väärän hälytyksen seurauksena Intiassa HighNoon-tutkimushankkeen, jolla pyritään arvioimaan Himalajan jäiden vetäytymisen vaikutuksia ja Intian kesämonsuunikauden mahdollisia muutoksia. EU on kohdentanut tähän kolmivuotiseen hankkeeseen 3 miljoonaa euroa ja saattanut yhteen Euroopan johtavat tutkimuslaitokset (Alankomaista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Sveitsistä) sekä Intian tutkimuslaitokset (TERI, IIT-Delhi & Kharagpur).
Intian hallitus arvosteli IPCC:n esittämää väitettä marraskuussa julkaisemassaan keskusteluasiakirjassa, jonka oli kirjoittanut geologi Vijay Kumar Raina (1). Asiakirjassa myönnettiin, että eräät Himalajan jäätiköt olivat vetäytyneet, mutta siinä ei ollut mitään epätavallista eikä mikään viittaa, että jäätiköt olisivat katoamassa, kuten jotkut ovat väittäneet. IPCC sivuutti tuolloin nämä havainnot ja säilytti tämän asenteensa kunnes se ei enää ollut mahdollista.

Miten luotettavana komissio pitää IPCC:tä, kun otetaan huomioon lisääntynyt näyttö sen ennusteiden ja menetelmien paikkansapitämättömyydestä? Komission ympäristöasioiden pääosaston varapääjohtaja Jos Delbeke on todennut, että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa IPCC:hen. Pitäisikö meidän nyt arvioida uudelleen tätä instanssia, jotta emme toteuttaisi vääriä toimia ja tekisi virheinvestointeja tulevaisuudessa? Kuka kantaa poliittisen ja oikeudellisen vastuun, jos EU tekee päätöksensä väärennetyn tieteellisen näytön perusteella? Onko komissio arvioinut uudelleen HighNoon-hankkeen tarkoitusta ja päämäärää, kun otetaan huomioon, että se saa EU-rahoitusta seitsemännestä puiteohjelmasta? Eikö olisi järkevää kohdentaa varat nopeasti uudelleen laadukkaampaan tutkimukseen ja akuutimpiin tarpeisiin? Pachauri johtaa Intian energia- ja luonnonvaroja käsittelevää instituuttia (TERI). Katsooko komissio, että Pachaurilla ja IPCC:llä on HighNoon-hanketta koskeva eturistiriita, sillä väärän väitteen Himalajan jäätiköiden sulamisesta vuoteen 2035 mennessä esittänyt Sayed Hasnain on hanketta hoitavan TERIn palveluksessa? Greenpeace-järjestöä Yhdistyneessä kuningaskunnassa johtava John Sauven on todennut, että IPCC tarvitsee uuden johtajan Pachaurin tilalle palauttaakseen uskottavuutensa. Onko komissio eri mieltä asiasta?

(1) http://moef.nic.in/downloads/public-information/MoEF%20Discussion%20Paper%20_him.pdf

P-0913/10FI
Maire Geoghegan-Quinnin
komission puolesta antama vastaus
(9.4.2010)
1

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on tutkinut tarkoin arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman IPCC:n neljännen arviointiraportin viittauksen Himalajan jäätiköiden sulamiseen vuoteen 2035 mennessä. Paneeli myönsi, että tieto oli virheellinen ja että virhettä ei ollut havaittu vertaisarvioinnissa. IPCC tunnusti tämän virallisesti lehdistötiedotteessa. Tämä oli vastuullinen reaktio. Valitettava virhe ei kuitenkaan horjuta IPCC:n raporteissa (ja myöhemmin julkaistuissa tutkimuksissa) esitettyä laajaa näyttöä, joka selvästi viittaa ihmisen toiminnan vaikutukseen ilmastoon ja myös jäätiköihin.

Mitä tulee HighNoon-tutkimushankkeeseen, komissio haluaa muistuttaa, että tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa (PO7, 2007-2013) annetaan hyvin tiukat säännöt hanke-ehdotusten arvioinnista. Riippumattomiin asiantuntijapaneeleihin perustuvalla arviointimenettelyllä varmistetaan, että EU:n rahoittamien hankkeiden tutkimusaiheet ovat myös yhteiskunnalle tärkeitä, niissä hankitaan tärkeää puuttuvaa tietoa ja ne täyttävät tieteellistä huippuosaamista koskevat vaatimukset. Komission rahoittamiin erityyppisiin tutkimushankkeisiin kuuluvat nk. erityiset kansainväliset yhteistyötoimet (Specific International Cooperation Actions, SICA), joiden kohdemaina ovat kehitysmaat ja nopeasti kehittyvän talouden maat muun muassa Aasiassa. HighNoon-hanke on yksi esimerkki näistä SICA-hankkeista. Sen ensisijaisena tavoitteena on arvioida Himalajan jäätiköiden vetäytymisen ja Intian kesämonsuunikauden mahdollisten muutosten vaikutusta vesivarojen alueelliseen ja ajalliseen jakautumiseen sekä tutkia jäätiköiden vetäytymisen suuntauksia. Hankkeelta odotetaan suosituksia strategioista, joiden avulla voidaan mukautua tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti hydrologisiin ääriolosuhteisiin.

PO7:n normaalissa kuulemismenettelyssä on tullut esille, että Himalajan jäätiköiden vetäytymisen ja Intian kesämonsuunikauden mahdollisten muutosten vaikutuksia Pohjois-Intian vesivaroihin olisi tutkittava. Tutkimusaihe sisällytettiin PO7:n toisen ehdotuspyynnön työohjelmaan aiheena ENV.2008.1.1.6.1. Himalajan jäätiköiden vetäytymisen ja monsuunikauden muutosten vaikutus vesivaroihin Pohjois-Intiassa sekä mukautumisstrategiat. Kyseinen ehdotuspyyntö julkaistiin 30. marraskuuta 2007.

Tästä aiheesta saatiin yhdeksän hanke-ehdotusta, jotka riippumattomien asiantuntijoiden paneeli arvioi EY:n vakiomenettelyjä noudattaen. Arvioinnissa sai korkeimman pistemäärän HighNoon-hanke, jolle neuvoteltiin avustussopimus (FP7-ENV-2008-1-227087) yhteensä 3 311 750 euron rahoituksesta. Intian energia- ja luonnonvarojen instituutti (TERI) on yksi hankekonsortion kolmesta intialaisesta kumppanista (sen saama rahoitus vastaa noin 14:ää prosenttia budjettiosuudesta). TERIn osuus hankkeessa keskittyy sosioekonomiseen analyysiin, erityisesti mukautumistoimenpiteiden osallistuvaan ja monialaiseen kehittämiseen sekä sidosryhmien käsityksiin. Arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema Sayed Hansain ei osallistu tähän hankkeeseen.

Näistä syistä ja erityisesti noudattamansa tinkimättömän kuulemis- ja arviointiprosessin vuoksi komissio ei näe syytä uudelleenarvioida HighNoon-hankkeen kohdetta ja tavoitetta eikä muuttaa ilmastopolitiikkansa tieteellistä perustaa. Komissio kiinnittää jatkuvasti tarkkaa huomiota relevanttiin tutkimustyöhön ja tarkastelee tieteellisiä löydöksiä politiikkansa kannalta.

Share Button

11.huhtikuu 2010

21:00

5 kommenttia

  1. Päivitysilmoitus: William

  2. Päivitysilmoitus: Roger

  3. Päivitysilmoitus: Jason

  4. Päivitysilmoitus: Guy

  5. Päivitysilmoitus: Manuel

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: