Saunomme vastakin

(Huomautus: blogin kirjoittamisen 09.03. jälkeen olen saanut tiedon 10.03., että direktiivi tulee koskemaan vain uusia tulisijoja, joten tietyt kohdat blogissani vaativat korjausta – ja tietävät monelle suunnatonta helpotusta. Yleinen väärinkäsitys on johtunut siitä, että jotkut yksittäiset jäsenmaat ovat velvoittaneet olemassaolevien takkojen korjaamiseen).

Suomalaiset ovat sauna- ja grillikansaa, enkä itsekään ole mikään poikkeus. Viikkorutiineihini kuuluu löylyttely ja uinti, avantouinti tai lumessa pyllerehtiminen, kuten viime viikonlopun IL todisti. Grillissä valmistan ruoan pääsääntöisesti noin toukokuusta syyskuuhun. Ennen kuin otan kantaa EU:n uuteen vitsaukseen, tulisijoissa polttamista kontrolloivaan direktiiviin, rauhoitan jo valmiiksi, että näihin pyhiin kulttuuriaarteisiimme ei tulla kajoamaan. Saunomme vastakin! Grillaamme sikana!

Tunnelmalliset takat kautta Euroopan joutuvat sen sijaan syyniin. EU valmistelee direktiiviä, joka sisältää päästörajat pientalojen kiinteitä polttoaineita, kuten puuta ja pellettiä, käyttäville tulisijoille. Tarkoitus on säädellä ennen muuta pienhiukkasten määrää asutustaajamissa, joissa yleistynyt talokohtainen pienpoltto on vaikuttanut hengitysilman laatuun ja pahentanut hengitystiesairauksia.

Energiapolitiikassa näet suuri on usein kaunista. Kaukolämpö on paras tapa polttaa puuta, koska isojen polttolaitosten päästöt ovat hyvässä kontrollissa. Takat ja talokohtainen lämmitys on kieltämättä toinen juttu. Puun lisääntynyt pienpoltto on todettu ongelmaksi ilmanlaadulle. Hiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain 1 300 ennenaikaista kuolemaa ja yli 600 pysyvää keuhkoputkentulehdusta, ja Euroopassa kirjataan vuosittain noin 300 000 hiukkaskuolemaa – osa niistä tulee puunpoltosta. Direktiivillä pyritään ohjaamaan lämmöntuottotehoa sekä häkäkaasun, muiden palamattomien hiilivetyjen, pienhiukkasten ja typen oksidien päästöjä. Komission selvitys asiasta julkaistaan tässä kuussa, ja parlamentti käsittelee direktiivin vuonna 2011. Direktiivi ei koske saunojen kiukaita, ulkotulisijoja tai pelkästään ruoanlaittoon tarkoitettuja tulisijoja, kuten grillejä tai helloja.

Remonttia pukkaa silti suomalaisillekin, jos komission aikeet toteutuvat. Sen perusteella saattaa jopa puolet teollisesti valmistetuista tulisijoista tulla laittomiksi, puhumattakaan paikalla muuratuista, joiden päästöt ovat yleensä suuremmat. Komissio arvioi, että Euroopan alueella on noin 65 miljoonaa tulisijaa, joiden joukossa on 16 miljoonaa avotakkaa ja 16 miljoonaa uunia. 3,5 prosenttia kaikista pientalojen boilereista toimii puulla. Saksassa yksin 15 miljoonaa takkaa, joista viisi miljoona on runsaspäätöisiä perinnetakkoja. Siksi Saksa, Itävalta ja Sveitsi ovat jo nyt omaehtoisesti asettamassa takoilleen päästörajat.

Sveitsi on ollut rajoittavalla kannalla pitempään, sillä vuoristoalueella syntyy toisinaan voimakkaita inversioita, jotka painavat savua alas. Tietyllä säällä, kuten seiisovalla pakkasilmalla, poltto avotakoissa on kokonaan kielletty terveysriskien välttämiseksi. Saksan määräykset tulevat jo voimaan tässä kuussa, ja siirtymäaika umpeutuu toukokuussa. Komissio on hieman maltillisempi: peliaikaa on joko vuoteen 2014 tai 2024, takan iästä riippuen. Ennen vuotta 1975 käyttöön otetut pitää kunnostaa vähäpäästöisiksi neljän vuoden sisällä, ja sitä uudempien kanssa joustetaan vuoteen 2024. Vanhojen tulisijojen häkäpäästöraja on 4 grammaa ja hiukkaspäästöraja 0,15 grammaa kuutiometriä kohti, uusissa korkeintaan 2 grammaa häkää ja 0,075 grammaa hiukkasia kuutiometrissä savukaasuja.

Direktiivin laatimisen tarve kuvaa hyvin ympäristölainsäädännön haasteellisuutta – kun yhtä ongelmaa ratkotaan, se pullahtaa toisenlaisena esiin. Lisääntynyt puunpoltto on nähty yhtenä keinona torjua ilmastonmuutosta, kun puun tapauksessa kerran on kyse uusiutuvasta energiasta. Hiukkaspäästöjä tulee silti rutkasti, ja asutustaajamissa niistä on harmia. Vähintään astmaatikot tietävät sen. Hidasta, huomaamatonta hiukkaskuolemaa pitää hillitä. Komission esityksestä ei siis kannata täysin suuttua vaikka se varmasti tuleekin kirvoittamaan monta kirosanaa.

Sanon kuitenkin kantanani, että tiheät asutustaajamat ovat eri juttu kuin harvaanasuttu maaseutu, ja aivan perustellusti. Suomalaisten maaseutumökkien takkojen mittavat remontit eivät ole vaivan arvoisia. Uskon, että suomalaisia meppejä tarvitaan vääntämään tähän direktiiviin tarpeellinen, olosuhteet huomioon ottava jousto – samalla kun tiukkana pitää olla siellä, missä ihmisten terveys sitä vaatii. Jollei joustoon kyetä, EU-tasoisen säätelyn mielekkyys herättää kysymyksiä.

(Lähteenä: Tekniikka ja talous, EU:n komissio)

Share Button

3 kommenttia artikkeliin “Saunomme vastakin

  1. Paluuviite: francis
  2. Paluuviite: donald
  3. Paluuviite: Chris

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *