Vaalieni kenttäpäällikkö on Antero Koponen, pitkän linjan kokoomuslainen, joka tunnetaan ravitsemusasiantuntemuksestaan (Anterolla on alan laboratorioanalyyseihin keskittyvä yritys). Myös kilpatanssijoiden keskuudessa Anteron nimi väräyttää viisareita, sillä hän on puheenjohtanut alan liittoa ja siinä sivussa valmentanut tanssijoita. Häneltä saa aina asiantuntevan analyysin, jos jalan liikkeet tai vartalon kaaret tähtien tansseissa alkavat askarruttaa. Kun näkee kökköä liikkumista, Anterolla on tajuton määrä silmää kertoa miksi.
Sellainen lahjakkuus siis yrittää luoda koreografiaa myös kampanjani kuvioihin. Tulin perjantai-illan viimeisellä koneella Brysselistä Suomeen. Lauantaiaamuna Antero oli kotiovellani skarpisti kello kahdeksan. Mentiin Tampereelle. Matkalla yritin opetella Tampereen kiälen oikeaa lausumista, sillä olin upottanut puheeseeni pari valttikorttia, perusoikeuksia tampereeksi. Hetken kuunneltuaan Antero suositteli, ettei sitaattien kannattaisi olla pitkiä. Ymmärsin.
Itse reissu meni näin. Tampere-talo klo 10, Kokoomuksen naisten liittokokouksen poliittinen katsaus siellä, 11.15 lähtö Pirkkalaan Harri Jaskarin seurassa, Pirkkala 11.30 12.00. Tampereen Stockmann 12.15 13.00, Ylöjärvi 13.30 14.15 14.45 Tampere-talo ja ehdokasesittely, 16.30 Lempäälää kohti, Lempäälän Ideapark 16.45 17.30. Sitten Helsinkiin.
Tampereella maa oli lumen peitossa ja kadut jäisiä. Jos näin lähellä vappua liukastelisi itsensä ensiapuasemalle, voisi vakuutusyhtiö myöhemmin hyvinkin ihmetellä vahinkoilmoituksen perään.
Lempäälässä oli muutaman muun meppiehdokkaan lisäksi myös meppikollegani Eva-Riitta Siitonen ja Sirpa Pietikäinen, joka huomenna täyttää pyöreät 50. Kokoomuksen meppikaartin pyöristymisessä on tänä keväänä linjakas jatkumo, sillä Ville Itälä täyttää saman toukokuussa ja minä kesäkuussa.
Pääsin seitsemän jälkeen kotiin ja lähdettiin tynkäperheen voimin lenkille Kaivopuistoon. Sen jälkeen sain lempiruokaani sushia. Vapaalle en voinut päästää itseäni, sillä takaraivossa painoi maanantain esitelmä Ressun lukiossa ja tiistain esitys Rooman Nato-korkeakoulussa. Lisäksi luin artikkelia noen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen, josta aloin tehdä tiedotetta ja blogia.
Sen kunniaksi, että käväisin Tampereella, julkaisen EU:n perusoikeuksia Tampereen kiälellä. Tällä kertaa en puhu murteesta sillä tamperelaisille murre on koira.
Pari sanaa kuitenkin päivän aiheesta, eurovaaleista.
Se valta, jonka Suomi on Brysseliin antanut, pitäisi tuoda takaisin järkevien, ei älyttömien päätösten muodossa. Kyseessä on vakava edunvalvonta, jonka tavoitteena on varmistaa, että Brysselistä tuleva lainsäädäntö ymmärtää jäsenmaan paikallisia olosuhteita – eikä tämä tavoite ole vastakkainen niin sanotulle eurooppalaiselle edulle. On Euroopankin etu, jos EU-lainsäädäntö toimii jäsenmaissa tasapainoisesti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Soini on jo ennalta tunnustanut olevansa menossa vajaaksi kahdeksi vuodeksi ottamaan EU:sta selvää ja haistelemaan ilmaa. Parin vuoden päästä hänet siis korvaa joku toinen, ja jälleen on sisäänajon aika. Olen ihmetellyt, miten vaivattomasti tämä on nielty ja vaalivoitto jo julistettu.
Käytännössä tämä asetelma tarkoittaa, että suomalaisilla on yksi vakava edunvalvoja vähemmän. Kyseessä on kallis opintoretki, ja tällä opintoretkellä ehdokas varmistaa, että hän tulee huonojen uutisten kanssa myös takaisin: Sekava talo, ei siellä mitään saada aikaan. Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei niissä asetelmissa voi tullakaan. Johtopäätös sisältyy niin sanotusti jo premisseihin.
Tämä on outo ja vähän epäreilu tapa edistää EU-kriittisyyttä: poliittinen ryhmä parlamentissa on pieni, aika liian lyhyt. Muutenkin on niin, että EU:n vastustaminen kannattaisi tehdä neuvoston puolella. EU:lla ei ole kompetenssikompetenssia, mikä tarkoittaa sitä, ettei EU voi itse päättää mistä se päättää vaan jäsenmaat antavat sille sen vallan. Siitä pitää siksi keskustella jäsenmaan tasolla. Parlamentti tekee puolestaan juuri sitä, mitä se on pantu tekemään: merkittävä määrä sitovaa lainsäädäntöä yhteispäätösmenettelyssä neuvoston kanssa, ja tämä lainsäädäntö tulee voimaan jäsenmaissa.
Siksi niiden, jotka ovat tyytymättömiä EU:sta tulevaan lainsäädäntöön, kannattaisi äänestää niitä, joilla on mahdollisuuksia sen sisältöön myös vaikuttaa.
Ei sempualeen: kuten Soinikin, Isä Mitro on valloittava, karismaattinen mies. Pyhä mies, vaan taitaa sen odottamattoman jännitteen joka puhuttelee. Eksotiikka tulee juuri tästä mutta mitä jännittävää siinä enää on, jos poliitikko puhuu levottomia ja kohottaa maljoja. Sehän on nykyään mitä arkipäiväisintä. Nyt ennakoinkin, että ystäväni Mitro löytää poliitikkona uuden jännitteisen tulokulman ja ryhtyy moitteettomaksi kuin paraskin munkki. (Artikla 21 muuten takaa hänen oikeutensa politikoida). Nämä herrat tekevät joka tapauksessa vaaleista kiinnostavat, ja se lienee hyvä uutinen, jos kantaa uurnille asti.
Arvailu sikseen, nyt siirryn Soinin, Mitron ja meidän kaikkien oikeuksiin Tampereen kiälellä. Käännöksestä vastaa Timo Malmi.
1. artikla
Ihmisarvo
Erilaisiin porukoihin kuuluvia on pirettävä samassa huurossa,
kattottava perään ja pualustettava, vaikkei ne meikäläisiä oliskaan.
Kyä jämpti on niin.
2. artikla
Oikeus elämään
1. Olit sitte likka taikka poika, hanu tai hepsankeikka, kesseli tai
kekkeruusi, sulla on oikeus riamuta ja remeltää.
2. Ei elämä kualemaks saa olla. Eikä keltään saa päätä ruveta sahaan.
10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
1. Kaiken paree, kun pähkii oman tahron mukaan mailman menoo, kuuntelee syrämmensä ääntä ja rukoilee, niinku parhaalta tuntuu. Kyä voi vapaasti liittyä toistenkin saarnamiesten joukkoon. Kaikellaista politiikkaa voi koklata yksin tai porukassa.
2. Pyssyhommia ei illata, ellei nyssitten joku vaatimalla vaari
tussariin tarttuun ja ittekin ole sitä miältä, että ny meirän päälle on
käyty.
14. artikla
Oikeus koulutukseen
1. Ei sempualeen, mutta jokasella on oikeus saara käyrä koulua,
kattella mestareilta, kuinka hyvä tehrään tai tulla uurelleen kysyyn
kuisse ny oli ja viä, että onks jotain ernomasta uutta keksitty, että
tiätää tarttis.
2. Kun asiaa puhutaan, niin ei koulunkäynti saa pussin päälle käyrä.
Tiatoo on annettava joka iikalle samallailla.
3. Kekkä haluaa, pankoon pystyyn oman koulun. Äitellä ja isällä on
oikeus kattoo lasten perään, että niille puhutaan siävästi, vähän
niinku heillekin olis ennen pitäny jutella. Vonkata lapsia ei saa
mihinkäänniin pahaan, päivvasto iltarukous on hyvä opettaa jo piänestä pitäen, eikä politiikassa saa puhua mahrottomia eikä usuttaa keskenkasvusia toistensa kimppuun.
17. artikla
Omistusoikeus
1. Kukin saa pitää omia vermeitään miälensä mukaan tai antaa ne muille.
Tuomarin voi pyytää tekeen paperit kelle omasus kuuluu, jos kuolemaa vartoo. Keltään ei saa rohmuta sen vehkeitä, jolsei porukalla toisin päätetä. Ei sunkan häntä sillonkaan tyhjän päälle jätetä. Kerätään kolehti ja pulitetaan sille kohtuuren mukaan.
2. Kekkä on viksuja, niin olkoon. Eikä niitten tekemisiä saa luntata
eikä kopsia. Jos miäli kumminkin tekee, niin pussi vaan esiin, niin
kyllä rahalla saa.
20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä
Olit likka, hepsankeikka, hanu, kesseli, kekkeruusi tai liippari, niin
laki on prikulleen sama.
21. artikla
Syrjintäkielto
1. Kaikemmoiset naiset niinku miähekki, vaikka olis mimmottet vaatteet tai parta, on pirettävä porukassa. Kaikkien on annettava samallailla käyrä kirkoissa ja puhua politiikkaa ja kannattaa Ilvestä tai Tapparaa. Porukalla on päätettävä ja itte kutakin kuultava, eikä naama eikä kiäli saa vaikuttaa siihen kekä hualitaan mukaan. Ei sempualeen, mutta inansa itteensä parempina pitävät, ne ei sitten saa etuilla. On kässättävä, että tiskin alta ei myyrä kellekään. Sama peli kaikille.
2. Meinaan, vaikka joku ottaa päähän ja koko sakki aluks riapooki, niin ne on kummiski jollakin kurin pirettävä yhressä porukassa.
23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo
On kaiken paree niin naisille kun miehille, että kässäävät olevansa
samasta puusta tehtyjä. Palkkaa nääs on maksettava yhtä paljo, oli
hommassa kumpanen hyvänsä. Näin o.
24. artikla
Lapsen oikeudet
Lasten perään on visusti kattottava. On otettava syliin ja annettava
ruokaa. Niiren on kans annettava sanoo, mitä niillä on miälessä. Kyä
lapsen miälipire on otetteva kuuloon sen omissa asioissa. Asian pitää olla tätämyäre kaikille selvä.
25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
Se on varma niin, että vanhana saa tehrä samaa kun nuarena. Kujjoku paikka prakaa, on muitten jeesattava, että viä vanhanakin pystys käymään torilla ja teatterissa. Vanha on nääs viksumpi, kun mitä yhtäkkiä luulis.
37. artikla
Ympäristönsuojelu
Totanoinni, jollakin lailla on ruvettava vähän katteleen ympärilleen.
Ei hyvältä näytä, kun seuraa ilmoja eikä tierä onko kesä vai talvi.
Tommottista huamioista voi seurata vihronviimme vaikka mitä. On
porukalla nostettava luanto raiteilleen.
41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon
Rysselin kivimuureissa on kohreltava kaikkia siävästi.
Hälläkössenväliämilläpuolenoikeuson tyyli ei enää vetele, kun valtiot on kavereita ja samassa kimpassa. Hallinnon on pelattava holjasti. Kekään ei saa olla yrmee kellekkään. Asiat on hoirettava kunnolla nääs ja säntillisessä ajassa.
45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus
Kaikissa Unionin maissa ja kaupunkeissa suamalaiset saa kuljeskella
miälensä mukaa aikasesta aamusta iltaan astikka. Ei tulla meinaan
kyseleen viisumeita, eikä rahanvaihtajat ole koko ajan kimpussa.
47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen
Jos kuitenkin jonkun on tullut joku ränninväli renkuttua ja rässittyä,
on semmonen peli tiätysti poliisien pirätettävä ja tekijä ruakottava.
Tuamio tulee noileesti, mutta ihan eri lailla, kun Tampereella kapinan
jälkeen.
