Kuka on sanonut, että politiikan pitäisi olla tylsää

Kirjoittelen nykyään myös Uuden Suomen blogissa, jossa riehuu aika ajoin vilkas kiistely esilletuomistani aiheista. Eräs blogissa valittelee toistuvasti, että meppiehdokkaat eivät pysy EU-asioissa. En olisi niin jyrkkä vetämään rajaa – EU:ssakin on seurattava kotimaan poliittista keskustelua, jotta voisi linkittää oman viestinsä ja tulla kuulluksi. Pahintahan on se yleinen tilanne, että paljon vaikutusvaltaa omaavat mepit ovat mielikuvissa jatkuvasti politiikan ulkokehällä vaikka saattavat vaikuttaa EU-lainsäädäntöön enemmän kuin maan ministerit.

Mutta nyt tulee ainakin EU-asiaa. Aloin muutama vuosi sitten käännättää EU:n perusoikeuksia erilaisille suomalaismurteille. Huomasin, että siinä missä EU:n oma kapulakieli, vaikkakin hyvin tarpeellinen ja arvokas, ei kiinnosta eikä kosketa ketään, sama asia omalla murteella saa vedet silmiin. Annetaan siis ensimmäinen näyte, perusoikeuvet savoksi, tai oikeastaan pätkelmiä niistä. Kaikki ovat kielen ammattilaisten työtä, ja tästä versiosta vastaa Raili Pursiainen. Tutustukaapa vaikka oikeuteenne hyvään hallintoon, siinä se on laittamattomasti sanottu! Ja kuka on sanonut, että politiikan pitäisi olla tylsää?

1. artikla
Ihmisarvo
Immeisen arvoo ei pie männä ronkkimaan millään laella. Se pittää vuan immeinen pittee immeisenä ja on pantava kampoehin, jos muuta meinataan.

2. artikla
Oikeus elämään
Itekunnii pittää suaha ellee niin kun aenae, eikä kettään sua laktuvasta yksnaruseen kiikkuun miärätä.

10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
1. Jokkaesen pitäs oekeestaan suaha aatella ja uskoo niin kun ite tahtoo, eikä ommootuntookaan pitäs kennenkään toesen panna vorminterisa alle. Tämon semmonen tappaas, että uskontoo suap vaehtoohhii, jos siltä tuntuu ja sama juttu, oljpa tuo nyt mikä uate hyvvääsä. Eikä niitä tarvihe pittee salassa, vuan julukisesti suap ite kuhhii yksinään tae porukassa pittee ommoo kirkonmeininkijjään, opettoo, harjottoo hartaatta tae muita mänöjääsä.
2. Pyssyinkään kansa ei pitäs olla pakko lähtee armeijjaan äksieruuta kunntelemmaan, mikäli vuan oman muan laet vähheekää myöten antaa.

14. artikla
Oikeus koulutukseen
Koulua pittää suaha jokkaesen käävvä iliman eestä tarpeen mukkaan.

17. artikla
Omistusoikeus
Sen, minkä on ite omilla tienestillään hankkinna, suap itekuhhii pittee itellään taekka komhoejjata sen kanssa niin kun ite parraaks näkköö – söe, möe tae testamenttas. Eikä niitä sualiita sua kukkaan vähässä kummassa poes ottoo, jos ei nyt ihan vänkärakosessa ja sillonnii on kelepo korvaas annettava.

20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä
Oljpa herra tae narri, niin lakia sille pittää lukkee samalla tavalla.

21. artikla
Syrjintäkielto
Sattupa tuo olemaan naesen tae miehenpuoelj, nuamavärkki minkä värinen tae näkönen hyvvään, kielj sitä eli tätä, uskopa mihin hyvvään, oljpa tuo mikä puoluepukarj tahhaan taekka liikkas eli lenttas tae olj miehiin eli naesiin kallellaan suatikka sitten ikä mikä hyvvään, niin rajjaesia ie pie pittee, ei minkäällaesia!

23. artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo
Ne on ukot ja akat samalla orrella tässä virmassa – joka suhteessa.

24. artikla
Lapsen oikeudet
Penskoesta on piettävä paras huoelj ja muusta ei ies ruveta huastelemmaan! Ja niitäe keskenkasvusia on kuunneltava, eikä vuan aena oltava aekaimmeisiin tietävinnään paremmin.

25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
Se on vanahae immeinen tässä rätingissä ja suap muklata elämäsä mieleisekseen.

37. artikla        
Ympäristönsuojelu
Luontoo on suojeltava immeisen ahneuvvelta tuloviahii sukupolovia varten.

41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon
Sitä ei potalletakkaan kun siat pottuhalameessa. Mitä tähän hallintopuoleen tulloo, vuan jokkaesella on oekeus suaha asiasa reilaan oekpelissä ja sikseennii joutuin, eikä kuppaella niihen kanssa kun Ieva saanassa. Tässä kohen pittää erittäen maenita se, että omia paperijjaan suap viskaalilta kysyä tutierattavaks, eikä ne sua niitä iliman kunnon syytä pimittee.

45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus
Jokkaenen suap asua höllöttee tae kuleksia omine aekoneen missä hyvvään tämän unijoonin aluveella.

47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen
Elläessä sitä sattuu kaekenlaesta sötöstä. Jos oekein sinkeelle männöö, niin leivättömän pöyvvän etteenhän sitä joutuu. Vuan sillonnii taataan, jottei korvakuulolta ja pärstäkertoemella hutkita, vuan tutkitaan niin kun aenae ja annetaan oekeuvvenmukaset tuomijot. Eikä siinäkään hommassa pie iankaeken virot.

Share Button

16.maaliskuu 2009

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: