Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Blogi

09.maaliskuu 2009 - 22:00

EU:n perusoikeudet ETELÄ-KARJALAN murteella

Etelä-Karjalan murre

1. artikla
Ihmisarvo
Ihmist ei saa panna halvall. Häne arvoosa ei saa loukata. Sitä tullee pittää kunniass ja sitä tullee varjella.

2. artikla
Oikeus elämään
1. Jokkaine saap ellää.
2. Kettää ei saa tuomita tapettavaks eikä telloo kuoliaaks.

10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

1. Jokkaine saap vappaast ajatell, ellää omatuntosa mukkaa ja uskoo mite haluaa. Tähä oikeutee kuuluu vappaus vaihtaa uskoo tai vakkaumustaa ja vappauve tunnustaa uskoosa tai vakkaumustaa joko yksiksee tai yhess muije kerall julkisest tai yksityisest jumalapalveluksiss, opettamall, pitämäll hartaushetkii tai muit uskonnollisiii mennoi.
2. Asevelvollisuuvest omatunnosyist saap kieltäytyy sen mukkaa ko missäkii kansallisess laiss sanotaa.

14. artikla
Oikeus koulutukseen

1. Jokkaisell o oikeus päästä kouluu ja saaha oppii ammattiisa ja niihi lisätietoo jatko- tai täyvennyskoulutuksell.
2. Tähä oikeutee kuuluu sekkii, ett jokkaine saa käyvä ilmaseks ne koulut, mihi pakost joutuu.
3. Vappautta perustaa demokraattisii oppiverstait kunnioitetaa. Vanhemmill taataa oikeus saaha varmast muoskillee omie uskonnolliste, aatteelliste ja vakkaumukselliste peraatteittesa mukkaine kasvatus ja opetus iha se mukasest, mitä missäkii maas täst sääetää.

17. artikla
Omistusoikeus

1. Jokkaiselle kuuluu oikeus nauttii sellasest ommaisuuvest, jot ei oo hankkint kepullkonsteill ja sitä hää saap käyttää, luovuttaa ja testamentat. Keneltäkkää ei saa viiä häne ommaisuuttaa ellei ylleine etu sitä vaai lain sanomis tappauksiss ja lain mukasest ja sill viisii, ett hänell kohtuullises ajass korvataa se, mikä hänelt täss män. Ommaisuuve käyttöö saahaa sääellä laill nii paljo ko ylleine etu vaatii.
2. Teolliset ja tekijäoikeuvet taataa.

20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä

Kaikk ihmiset o yhevertasii lain ees.

21. artikla
Syrjintäkielto

1. Kaikelaine syrjintä kielletää, perustu se sitt sukupuolee, rottuu, ihovärrii tai siihe, mist kansast tai yhteiskunnast kukakii o lähtöjää, perittyihi ominaisuuksii, kielee, uskontoo tai vakkaumuksee, polliittisii tai muihi mielpitteisii, kansallisest pienee porukkaa kuulumisee, varallisuutee, syntyjää olemissee, vammasuutee, ikkää tai siihe, mist sukupuolest hää sattuu tykkääämää tai mihi muuhu tahasa tälläsee juttuu.
2. Kielletää kaikki sellane kansalaisuutee perustuva syrjimine siell, miss Euroopa unioni perustuslakkii pietää voimass, vaikk tää ei koske niit ommii omituisii protokollii täss perustuslaiss.

23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

Mieste ja naiste välist tasa-arvoo pittää vahtii kaikill aloill niitte joukoss myös työelämä ja palkkamaksu.

Tasa-arvosuuve peraate ei kuitekaa kiellä pitämäst voimass ja tekemästkii sellasii hommii, joist koituu erityist hyötyy sellasell sukupuolell, mikä muute jäis alakyntee.

24. artikla
Lapsen oikeudet

1. Jokkaisell muoskall o oikeus saaha häne hyvvää elämääsä tarpeelline suojelu ja huolepitämine. Muoska saa vappaast haastaa mitä hää ajattellee. Häne mielpitteesä tullee ottaa vakavast häne omie asioittesa hoijoss sen mukkaa ko häne ikääsä ja viisauteesa voijaa luottaa.
2. Kaikiss muoskaa koskeviss viraommaiste tai yksityiste hommiss pittää kaikkein ensimmäiseks pittää mieless muoska hyöty.
3. Jokkaine muoska saap pittää ommii ihmissuhteitaa ja pittää yhtä vanhempiesa kanss iha säännöllisest jos siit ei oo vahinkoo muoskall itellee.

25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Unioni tunnustaa ikäihmiste oikeuven ihmisarvosee ja ommaa elämää ja oikeuven olla mukan yhteiskunnallisess ja kulttuurielämäss ja unioni pittää nää oikeuvet kunniass.

45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus

1. Jokkaine unioni kansalaine saap iha vappaast kulkee mis tahtoo ja pysähtyy mihi tykkää kuha pyssyy unioni reunoje sisäpuolel.

2. Samal viisii voip meijä keral kulkee ja ellää sellanekkii, joka o tult laillisest meijä puolel vaikkei hää oiskaa vasituisest lähtöjää meijä unionist.

47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen

Oikeus vahvaa turvaa oikeuve ees
Jos jonkuu laillisii oikeuksii tai vappauksii o tult loukatuks, ni häne pittää saaha täs artiklas haastetut turvakonstit kaikis tuomioistuimis.
Häne pittää saaha kohtuullises ajas oikeuvemukkaine ja julkine oikeus issellee sellases tuomioistuimes, joka on jo vanhastaa ja laillisest olemas. Jokkaise pitää saaha vinkkei asioittesa hoitamissee. Häne pittää saaha pyytää toist ihmist puolustammaa isseesä. Jos jollai ei oo rahhaa oma asiasa ajamiseks, saap hää tehhä sen ilmaseks.

Share Button