Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Blogi

09.maaliskuu 2009 - 22:00

EU:n perusoikeudet RAUMAN GIÄLELLÄ

Rauman giäl

2. artikla
Oikeus elämään
Jokasel ihmsel o oikkeus elät eikä kettä saat tuamit kualema eikä esivallan toimest nyrhät.

10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

Jokane saa funderat mitä tykkä, seorat omatunttoas niinko se o ja usko juur niinko hän tykkä. Ja stää myäde saa ja vahetta uskontto tai muut näkemyst ja edeles vapasten tunnusta stää ja harjotta joko yksnäs tai yhdes kampratittes kans jumalampalvluksis, seorois, harttauksis, opettamal stää usko-oppi toisil tai muil menoil niinkom parhaks näke. Täst paragraaffist seora semnenki asi, ett uskos taikk moralise näkemykses tähde voi sotaväest ja aselisest palvluksest kiältäytty.

14. artikla
Oikeus koulutukseen

Meijä jokatten däyty saad käöd koulu ja tuderat stää ko meill on darppelist ja nii, etei siit otet mittä makso.

17. artikla
Omistusoikeus

Jokattel o oikkeus nautti semsest omasudest ko hän o onnistun luvalisin konstei itteles kokkoma. Hän saa nautti stää, tassi toisil ja tekkis siit testamenti. Keneltäkkä ei saa häne omatas ottap poijes paitt jos se o yhtese edun tähde välttämätönt ja sillo siit omasudest kuulu maksat lailnen korvaus ja aika äkkist sittenki. Omasuden käyttö voida styyrät ja rajotta lain kans jos se o ylese edun tähden tarppelist. Jos joku jottan keksi tai muuten tuatta, hänel o siihe oikkeus eikä stää saa ruvet matkima oites pisim pitäji ilma häne luppatas.

20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä

Laingirjan däksti ei olp präntätt kenellekkä erikses. Laki o sama herrall ja trengpojall.

21. artikla
Syrjintäkielto

Kettä ei saa katto pisi nokavartt taikk sorssi sen tähde, ett onk hän miäs vai naine, onk hän jotta rottu vai onk häne nahkas muuto erifärine, keit häne vanhukses ova ja mitä he ovat tehn, kumssi geenei hänel rookka oll tai mitä kiält häm puhele, mitä hän usko tai o uskomatt, muuto fundera tai mitä poliittist suuntta hän kannatta, mist hän on kotosi, onk hän jottan kansalist vähemistö, ollek hän rikas tai kööh tai muuto josta syntysi, onk hän vammanen taik jonku ikkäne, tykkäk hän naisist taikk miähist taikk onk hän muuto vaa mukavas henkilö.

23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

Vaimihmsse ja äijät täyty värdeerat saman graadihi joka sortill, jos sitt paohatan dyäelämäst taikk tiänesteist.

24. artikla
Lapsen oikeudet

Mukulist täyty pittä hyvä hualt parhama jälkke, eik täst asjast saaf fiatrat yhtikäm behu. Aikihmste olis tähdelist muista, etei hekkän gaikki tiäd, kyll laste asjoi ränttä kuulustel nuukema jälkke.

25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Unioonim bapereis täyty olls semnem baragraaf, kon takka, ett vanhemambualmaise ihmse elämä pidetän gorkkjas kraadis, suada häne ollf föleis jokapäeväsis toimeis ja askreis ja kunnjoitta näit oikkeuksi.

37. artikla
Ympäristönsuojelu

Europa unionis o meinink varjel luantto ja muut ympäristö ja miäleläs parantta se laattu. Kaikes tarttis pittä miäles semne asi, ett tämä mailman tarttis riittä viäl meijä mukulitte mukulil ja heistäkki ettippäi.

41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon

Näis asjois täytyki oll liikkell nuukema jälkke. Jokattell meill o näättäk oikkeus siihe, ett unioonis häne asjoitas hantteerata samalaises oorningis ja sikses aika pia, eik ruveta niitten gans ökköttelemä. Ja omi papereitas ja plangeteijas saa kyssyp päälysmiähilt ja tirehtööreilt, eik niit sunkka saa mihinkkä ehdon tahdo lymyttä.

45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus

Jokattell unioonin gansalaisell o oikkeus reisat pisi ja poiki jäsenvaltiost toisse. Ja passa johonkki jääd pidemmäksiki aikka jos muuton dykkä.
Euroopa yhteisöm baragraafeis on gontraht, ko anda jäsenvaltios asuvan golmane maan gansalaisellekki edelisen galtase lailse luva.

47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen

Oikkeus appuhu jos käräjil mennä ja semssin tuamreihin kenel ei ol oma lehmä ojas
Jokasen, kene lailissi oikkeuksi o loukatt, täyty saad appu lai ja oikkeudem pualest.
Jokasen täyty saad asjas framil raastuvas kohtulise ajan kulues ja julkiseste, ja semses tuamioistuimes tai raastuvas ko o jo aikanas perustet ja misä häne ja muitte asja hantteratan tasapualiseste ja reiluste. Jokasen kuulu saad ittiäs viissamilt neuvoi ja höydei ja hän saakko antta semsem pualusta ja edusta ittiäs oikkeude edes. Semsel, ko on kööh eikä suutais muuton tuamri avukses pyyttä, kuulu antta se apu ilmatteks, jos hän asjas tähde semmost appu tartte.

Share Button