Korjataan taas yksi hassismi

Eräs sivujeni lukija kysyi kantaani Satu Hassin blogikirjoitukseen, jossa hän syytti minun heikentäneen muutosesityksilläni päästökaupan ympäristötavoitetta, itse päästöjen asteittaista vähentämistä. En mielelläni kommentoisi Sadun tekstejä ja tekemisiä, mutta taas on pakko korjata väärää tietoa. Vastaaviin väännöksiin totuttiin seitsemänkymmentäluvulla stallareiden piireissä – ja joskus soisi, että ne ajat olisivat jo ohi.

Satu kirjoitti näin: "Ennen kuin varsinainen päästökauppatrilogi alkoi, kysyin vielä komission asiantuntijalta selvennystä kohtaan, joka on huippukokouksen päätöksissä muotoiltu epäselvästi. Kyse on niistä teollisuudenaloista, jotka luokitellaan "hiilivuotouhan" alaisiksi ja sen nojalla saavat päästökiintiönsä ilmaiseksi. Kysyn, koskeeko vuosi vuodelta pienenevä päästökatto myös niitä. Koskee, vastaa komission asiantuntija. Hän näyttää, missä artiklassa tämän asian "palomuuri" on ja kertoo samalla, että rouva Korhola yritti kyllä saada sen pyyhittyä pois lakitekstistä, mutta ei onnistunut. Tämäpä mielenkiintoista. Mainittu rouva kun alinomaa muistaa mainita, että hän ei kyseenalaista päästökaupan varsinaista ympäristötavoitetta, eli pieneneviä päästökiintiöitä, vaikka ajaakin teollisuudelle ilmaisia päästökiintiöitä. Tosiasiassa hän on siis kuitenkin yrittänyt kumota päästöjen pienentämisvelvoitteen. Tosin mistä minä tiedän, voihan kyse olla siitäkin, että hänen nimiinsä ottamansa muutosehdotuksen varsinainen kirjoittaja on huijannut häntä."

Ensinnäkin olemme tehneet kaikki muutosesitykset avustajani Miikan kanssa itse toimistossamme eikä meillä ole haamukirjoittajaa niin kuin esimerkiksi vihreiden energiagurulla Claude Turmesilla, joka ei uskalla neuvotellakaan kysymättä ensin lähteeltään. Hän menee kesken neuvotteluiden soittamaan, jotta tietäisi mitä sanoa.

Itse asiasta: En tingi mistään vähennyksistä. Esitin kyllä artikla 10a par 4 ja 5 kohtien deletoimista, mutta en tietenkään luopuakseni tavoitteista vaan esittämällä paremman ehdotuksen niiden tilalle. Ne esitin artiklaan 10a kohtiin 1 ja 7.

Vaikka päästökauppasektoreiden kokonaispäästöt laskevat tarkalleen direktiivin mukaan, niin halusin varmistaa, että teollisen tuotannon puolella benchmarkilla, tehokkuuteen perustuvalla päästövähennysmetodilla, olisi etusija. Toisin sanoen: ilmaiset allokaatiot annetaan sovittuun benchmarkiin asti – se tarkoittaa tietylle tuotantomuodolle määriteltyä parhaan käytänteen tasoa. Jos olisi tullut vastaan tilanne, että jonkin sektorin benchmark olisi 21 prosentin leikkausvähennysten myötä jäänyt kyseiselle sektorille allokoitujen päästöoikeuksien "yläpuolelle", eikä leikkausmahdollisuutta olisi näköpiirissä teknologisten mahdollisuuksien puuttuessa, ehdotin silloin kompensointia sähköntuottajien poolista otetuilla päästöoikeuksilla. Tämä oli yksi varaventtiili. Tekniikan toivottavasti kehittyessä näin ei varmaan todennäköisesti olisi tarvinnut tehdäkään, mutta jos teknologista potentiaalia ei olisi näköpiirissä, ratkaisuni oli tuo.

Näin ollen, mikään ei muutu direktiivin tavoitteessa, päästöjen leikkaamisesta ei tingittäisi. Nyt sama idea on itse asiassa nykyisessä tekstissä, jonka parlamentti huomenna hyväksynee. Nyt vain niin, että tuotantosektorit voivat hankkia toisiltaan näitä ylimääräisiä oikeuksia ja tarvittaessa kompensoida ongelmiaan.

Jos Satu Hassi olisi tutustunut direktiivin kokonaisuuteen, mikä hänen asemassaan varjoraportöörinä olisi ollut suotavaa, hän ei olisi tullut virhepäätelmäänsä. Olennaista eivät tietenkään ole yksittäiset muutosesitykset vaan kokonaisuus, se mitä poistamani lauseen tilalle ehdotin. Minä nimenomaan tein koherentin paketin, joka olisi kokonaisuutena toiminut varsin hyvin. Kohdassa 7 erityisesti korostan, ettei leikkaustavoitetta muuteta. Ja artiklaa 9 koskevassa muutosesityksessä säilytän ajatuksen lineaarisesta leikkaustavoitteesta sellaisenaan.

Olisi tietysti riittänyt sekin, että Satu Hassi olisi vaivautunut lukemaan muutosesitysteni perustelut. Niissä kerroin, mikä komission esityksessä oli epäselvää ja tulkinnanvaraista ja miksi ehdotin niiden kohtien hylkäämistä (ne muun muassa puhuivat teollisuuslaitoksesta mutta eivät määritelleet laitosta: onko se yksittäinen toimipiste vai teollisuusrypäs).

Ympäristövaliokunnan EPP-koordinaattori on kehittänyt englanninkielisen uudissanan "hassism", hassismi. Sillä hän on kuvannut tarkoitushakuista liioittelua ja pelottelua. Ehkä tämä oli sitten sitä.

Share Button

15.joulukuu 2008

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: