EU:n ulkoministerikeskustelu ei ole ajankohtainen

Muutama sivujeni lukija on jo ehtinyt kysyä, mitä ajattelen meppi Ville Itälän Rehn-aloitteesta. Myös Helsingin Sanomat kysyi tänään kantaani herätettyyn keskusteluun komissaari Olli Rehnin mahdollisuuksista EU:n ulkoministerin tehtäviin. Tässä muutama huomio:

Tätä asiaa ei ratkaista Suomessa, ei edes kansallisella yksituumaisuudella. Onko Rehnillä mahdollisuuksia, sitä en tiedä, mutta ainakaan en usko, että ne ollenkaan paranevat varhaisella spekulaatiolla. Suomen tai Rehnin edun mukaista ei ole nostattaa asiasta suurta innostusta. Korkean edustajan nimi syntyy lopulta Euroopan puolueryhmissä, ei kotimaan keskusteluissa.

Ongelma lienee, että luultavasti Rehnin komissaaritausta on neuvostolle este – eräänlainen instituutiohygieninen este siis. On turha luoda mielikuvaa, että meillä olisi jotakin erityissaumaa tässä, tai jotakin lupaavampaa kuin aikoinaan Lipposen kohdalla.

Toinen ongelma on, ettei eurovaaleja ole käyty – ja voi vaikuttaa ylimieliseltä, jos paikkoja aletaan jakaa.

Kotimaan vaalit sen sijaan on käyty, ja on selvää että seuraavat EU-nimitykset, jos niitä tulee, koskevat Keskustaa tai Kokoomusta. Rehn on kaikin puolin erinomainen ehdokas EU-tehtäviin. Mutta en näe mitään syytä enkä Suomenkaan etua siinä että hitsauduttaisiin kiinni yhteen nimeen. Paras vain todeta, että meillä on korkeatasoista valinnanvaraa molemmissa puolueissa. Minun suosikkini olisi Alexander Stubb, jonka nimellä silläkin on spekuloitu. Hän nauttii arvostusta niin neuvostossa kuin parlamentissakin.

Mutta tästäkään nimestä ei ole aika riehaantua. Mitään syytä ei ole nimitysasialla sen enempää leikitellä, koska aihe ei ole ajankohtainen eikä kansallisesta lobbauksesta ole apua.

Toimittaja Jaakko Hautamäki kysyi myös, mitä ajattelin Anneli Jäätteenmäen vastaehdotuksesta, että meillä tulisi olla tehtävään sekä mies- että naisehdokas. Enpä tiedä – en innostunut. En ulottaisi kiintiöperiaatetta kaikkialle, koska pelkään sen kääntyvän naisasiaa vastaan. Saattaa kyllä olla, että miellämme naisasian eri tavoin. Minulle tasa-arvo on sitä, ettei sukupuoli ole ratkaisevassa asemassa suuntaan tai toiseen. Edellytän, että lahjakkaalla ihmisellä on tehtävään kuin tehtävään mahdollisuudet, joihin sukupuoli ei vaikuta millään lailla.

Siitä ei mielestäni pitäisi seurata, että jokaiseen tehtävään pitäisi etsiä mies ja nainen, ja sitten tasapuolisesti vuorotella näiden välillä – koska juuri silloin voi tapahtua niin valitettava seikka, että sukupuoli ratkaisee.

Share Button

18.joulukuu 2008

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: