EU:n pakotteiden arviointi osana EU:n ihmisoikeustoimia ja -politiikkaa

Arvoisa puhemies,

kiitän esittelijä Flautrea tasapainoisesta ja ansiokkaasta mietinnöstä, jonka vaatimus EU:n pakotteiden uudelleenarvioinnista ja tutkimisesta osana EU:n laajempaa ihmisoikeuspolitiikkaa on perusteltu. Niin kauan, kun meillä ei ole laajoihin tutkimuksiin perustuvaa tietoa, keskustelu pakotteiden tehokkuudesta ja tehottomuudesta ei ole hedelmällistä.

Pakotteilla voi olla kaksi toisiaan täydentävää merkitystä ihmisoikeuspolitiikassa. Yhtäältä ne ovat eurooppalaisen arvoyhteisön moraalinen viesti ja sellaisena merkittävä signaali. Toisaalta pakotteilla voi olla konkreettinen vaikutus kohdevaltion kehitykseen. Näillä kummallakin puolella on varmasti ollut merkitystä tapauksissa, joissa on saatu aikaan todella pysyviä tuloksia, muun muassa Etelä-Afrikan apartheid-politiikka purettaessa.

Lienee kuitenkin selvä, että yksinään pakotteet eivät voi saada aikaan tällaisia tuloksia. Jotta maan ihmisoikeus- ja poliittinen tilanne voisi todella muuttua pysyvästi ja kestävästi, tarvitaan kaikkien ihmisoikeuspolitiikan välineiden yhteensovittamista ja kokonaisvaltaista käyttöä. Tarvetta ihmisoikeuspolitiikan entistä tehokkaammalle kokoamiselle parlamentti on korostanut aiemminkin.

Humanitaaristen katastrofien välttämiseksi tulisi tarkastella mahdollisuuksia entistä kohdennetumpiin pakotteisiin, jotka ensisijaisesti kohdistuvat maan johtajiin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin ryhmiin. Erityisesti olisi varottava sellaisia lamauttavia toimia, jotka tuhoavat mahdollisuudet pienten ja keskisuurten yritysten nousulle.

Oma kysymyksensä on se, millä perusteilla pakotteita asetetaan. On valitettavaa, että liian usein pakotteiden arvioinnin taustalla voi nähdä sellaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joka perustuu unionin kaupallisiin etuihin.

Share Button

02.syyskuu 2008

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: