Arvoisa puhemies
Minulla oli paljon syitä kannattaa kompromissia, jonka arvoisa kollega Jackson neuvotteli, ja haluan samalla kiittää hänen mittavaa työtään. Meillä on todellinen aihe tälle tulokselle, sillä yhä liikaa jätettä päätyy kaatopaikalle. Se on vahinko näinä aikoina, jolloin Eurooppa tiedostaa resurssi- ja raaka-ainepolitiikan merkityksen. Keskimäärin vain hiukan alle kolmasosa eurooppalaisen kotitalousjätteestä kierrätetään tai kompostoidaan, noin puolet päätyy kaatopaikoille ja hiukan alle viidesosa poltetaan. Osassa EU-maita jopa 90 % kotitalousjätteestä menee kaatopaikoille.
Määrälliset tavoitteet jätteiden kierrätykselle on tarvittu, samalla kun painotamme niiden synnyn ehkäisyä. Haluan kuitenkin korostaa, että myös energiahyötykäyttöä on syytä voimakkaasti kehittää. On vihdoin aika panna loppu sille virheelliselle logiikalle, että jätteen hyödyntämistä ei pidä kehittää, koska lisää jätteen syntyä. Kun tuon logiikan tuloksena kaatopaikat käytännössä vain kasvavat, se on jo osoittanut heikot kohtansa.
Minun on siksi myönnettävä, että olin neuvoston linjoilla jätehierarkiassa, ja ajoin siihen ohjaavaa periaatetta. Se olisi mahdollistanut paremmin joustavan jätepolitiikan, joka ottaa olosuhteet huomioon. Guiding principle oli myös oma linjaukseni muutosesityksissäni, ja kiitän Jacksonin moninaisesta tuesta koko prosessin aikana.
Kiitän siksi Jacksonia, joka itse oli astetta järkevämpi kuin nyt saatu lopputulos kertoo. Hän ymmärsi, että jätteenkäsittelylaitoksista peräisin olevassa energiassa on osavastaus EU:n energiapulaan, ja joutui toteamaan, että osassa jäsenmaita energiakäyttö nähdään uhkana kierrätykselle.
