Komissio vastasi Korholan kysymykseen lapsikaappausrekisteristä

20.4.2008

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1323/08
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE) ja Anneli Jäätteenmäki (ALDE)
komissiolle

Aihe: Lapsikaappausrekisteri

Lapsikaappauksiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet eri valtioiden kansalaisten välisten avioliittojen ja monikansallisten perheiden, kansainvälisten asuinpaikan vaihdosten sekä työkomennusten yleistyttyä. Nykytilanteessa Haagin kansainvälisen lapsikaappauksista tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen sekä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a) ulkopuoliset maat ovat ongelmallisia lapsikaappauksen kohdemaina: lapsia ei saada yleensä palautettua näistä maista. Muun muassa valtaosa muslimienemmistöisistä maista ei kuulu sopimuksen piiriin. Lapsikaappaus on aina monisyinen inhimillinen tragedia, mutta tällaiset lapsikaappaukset johtavat usein myös perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen: kaappaus saattaa katkaista kokonaan lapsen ja toisen vanhemman ja mahdollisesti koko suvun välisen suhteen.

1. Onko komissio tietoinen Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolisiin maihin kaapattujen lasten ja näiden vanhempien ahdingosta ja oikeussuojan tarpeesta?
2. Mihin toimiin komissio on ryhtynyt, jotta perus- ja ihmisoikeuksia suojattaisiin tehokkaammin näissä tilanteissa?
3. Onko komissio harkinnut esimerkiksi perustettavaksi unionin laajuista rekisteriä ilmeisen kaappausuhan alla eläville lapsille? Tuomioistuimen määräaikaisella päätöksellä voidaan joissain jäsenmaissa järjestää viranomaisten valvomia tapaamisia. Näkeekö komissio, että tähän menettelyyn rinnastuen voitaisiin tuomioistuinten rekisteröintipäätöksellä ehkäistä lapsen kaappaamista?
4. Millä muilla keinoilla unioni voisi toimivaltansa mukaan komission mielestä puuttua näihin lapsikaappauksiin?

E-1323/08FI
Jacques Barrot’n
komission puolesta antama vastaus
(21.4.2008)

Komissio pyytää arvoisia parlamentin jäseniä tutustumaan vastaukseen, jonka se on antanut Hannu Takkulan esittämään kirjalliseen kysymykseen E-0606/08 .

VASTAUS E-0606/08

Jacques Barrot’n komission puolesta antama vastaus
Komissio on kysyjän tapaan huolissaan alaikäisten lasten luvattomista poisviemisistä ja ottaa erityisesti huomioon maasta viedyn lapsen edut.

Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003(1), jota jäsenvaltiot ovat Tanskaa lukuun ottamatta soveltaneet 1. maaliskuuta 2005 alkaen, on vahvistanut huomattavasti tällä alalla sovellettavia säännöksiä. Asetuksen tavoitteena on estää alaikäisten lasten luvaton poisvienti jäsenvaltioiden välillä ja, jos lapsi on viety luvattomasti maasta, varmistaa, että lapsi palautetaan nopeasti lähtöjäsenvaltioon. Tällä asetuksella täydennetään 25. lokakuuta 1980 Haagissa tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta.

Asetuksessa säädetään erityisesti periaatteesta, jonka mukaan lapsikaappauksesta huolimatta lapsen lähtöjäsenvaltion tuomioistuimilla säilyy toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa kysymyksissä, ja asetetaan sen jäsenvaltion tuomioistuimille, johon lapsi on viety, kuuden viikon määräaika ratkaista lapsen palauttamista koskeva pyyntö.

Lisäksi henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006(2) liitteessä VII (Eräitä henkilöryhmiä koskevat erityisjärjestelyt) säädetään nimenomaisesti, että rajavartioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin.

Kun kyseessä on aikuisen seurassa matkustava alaikäinen, rajavartijan on tämän vuoksi tarkastettava, onko aikuinen alaikäisen huoltaja, erityisesti silloin kun alaikäinen on vain yhden aikuisen seurassa ja kun on vakavaa syytä epäillä, että alaikäinen on viety luvattomasti lailliselta huoltajaltaan (laillisilta huoltajiltaan). Viimeksi mainitussa tapauksessa rajavartijan on suoritettava lisätutkimuksia selvittääkseen, ovatko annetut tiedot epäjohdonmukaisia tai ristiriitaisia.

Kun kyseessä on yksin matkustava alaikäinen, rajavartijoiden on matkustusasiakirjat ja muut asiaankuuluvat asiakirjat perusteellisesti tarkastamalla varmistettava, ettei alaikäinen poistu alueelta vastoin huoltajansa (huoltajiensa) tahtoa.

Lisäksi alalla on parhaillaan käynnissä hanke jäsenvaltioiden välisten yhteyspisteiden perustamiseksi. Tarkoituksena on, että rajavartiolaitokset voisivat ottaa yhteyttä näihin palvelupisteisiin ja saada niiltä nopeasti vastauksen. Tällainen yhteyspisteverkosto auttaisi merkittävästi rajavartijoita erityisesti alaikäisten lasten luvattoman poisviennin torjumisessa.

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta, EUVL L 338, 23.12.2003.
(2) EUVL L 105, 13.4.2006.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *