Herne nenässä?

Strasbourgin viikko on kulunut totuttuun tapaan, kiireisesti. Olen ollut draftaamassa kolmea kiireellistä päätöslauselmaa, Kongosta, Kiinasta ja Egyptistä, neuvotellut moneen suuntaan tulevasta energia- ja ilmastopaketista sekä puhunut täysistunnossa Bhutton muistosta. Eilen kuuntelimme salissa Syyrian suursmurffia, äsh – suurmuftia, joka puhui kauniisti ihmisoikeuksien puolesta: kuinka uskontoa ei saisi käyttää sortoon ja diskriminointiin (kunpa ne uskoisivat häntä Syyriassakin). Mufti oli kaikin puolin taidokas puhuja, entinen poliitikkokin – ja jos olen ymmärtänyt oikein, suurmufti on islamilainen vastine arkkipiispalle. Enkä muuten ollut ainoa, joka teki tuon mainitun lukivirheen.

Juuri äsken huomasin pikku-uutisen, jonka mukaan Egyptin parlamentin puhemies on tuohtunut päätöslauselmastamme ja uhkaa katkaista suhteet Euroopan parlamenttiin, jos huomenna äänestyksessä hyväksymme kyseisen tekstin. Perusteluilta olisin kyllä odottanut hieman enemmän: Puhemies Fathi Sorour pitää EU:n maan ihmisoikeustilannetta kritisoivaa päätöslauselmaa ”sekaantumisena Egyptin sisäisiin asioihin”. ”Suhteiden katkaisemiseen voidaan päätyä, jos EU-parlamentti turvautuu diktatorisiin määräyksiin ja alentuvuuteen vuoropuhelun sijaan.”

Ihmisoikeudet ovat universaaleja oikeuksia, ja niiden loukkaamiseen puuttuminen ei ole määritelmällisesti minkään maan sisäisiin asioihin puuttumista. Se että parlamentti reagoi mm. toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien laittomiin vangitsemisiin tai vankiloissa esiintyneisiin kidutustapauksiin, pohjautuu tietenkin siihen että meillä ON vuoropuheluun perustuvat luottamukselliset suhteet ja kumppanuus Euro-Välimeriyhteistyön muodossa, jota myös Barcelonan prosessiksi kutsutaan.

Kun osa tätä yhteistyötä on terrorismin vastainen sota, kolikon toinen puoli on muistuttaa muun muassa siitä että se tapahtuu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kansainvälinen oikeus on terrorismin vastaisen toiminnan kulmakivi, ja juuri siihen nyt vedotaan – Egyptin itsensä hyväksymiin periaatteisiin.

Mutta itse asiassa en vielä tiedä, mistä sanamuodosta puhemies pahastui – se selvinnee huomenna. Ei ehdottomasti ole mikään itseisarvo öykkäröidä tai sanella – silloin olemme epäonnistuneet. Tarkoitus on muistuttaa asiallisesti siitä, mistä on jo yhdessä sovittu, kun epäkohtiin törmätään.

Enpä voi muuta kuin antaa linkin tuohon päätöslauselmatekstiin, joka vetoaa Egyptin itse allekirjoittamiin sopimuksiin, ja jättää lukijan arvioitavaksi onko se alentavaa ja diktatorista.

Söimme äsken porukalla sushia päivän päätteeksi ravintola Osakassa, ja havaitsimme, että Kokoomusmepit pitävät sen menestyksestä varsin hyvän huolen. Minä olen ollut siellä tällä viikolla kahtena iltana, Piitu ja Alex peräti kolmena, avustajistamme puhumattakaan. Jokin sushissa vetoaa. Minulla on oma teoriani, Alexilla omansa.

Share Button

15.tammikuu 2008

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: