Henkoseton helmikuu? (Apteekkari)

Supisavuttomankin henkeä salpaa: toistasataa terveydelle haitallista yhdistettä, yli 50 kemikaalia, jotka todistetusti aiheuttavat syöpää.

Tupakan savu on silkka ympäristösaaste, ja sen tappavuudelle altistuvat käyttäjien lisäksi miljoonat sivulliset. Komission mukaan EU:ssa kuolee tupakoinnin seurauksiin vuosittain ainakin 650 000 ihmistä ja noin 80 000 ihmistä passiivisen tupakoinnin vuoksi.

Viime vuonna komissio esitteli lainsäädäntövaihtoehtoja savuttoman Euroopan saavuttamiseksi. Euroopan parlamentti otti asiaan kantaa vuoden lopulla. Viesti oli yksiselitteinen: koska jäsenmaat eivät ole vapaaehtoisin järjestelyin onnistuneet suojelemaan kansalaisia tappavalta ympäristömyrkyltä, tarvitaan yhteisön laajuista lainsäädäntöä.

Suomessa parlamentin päätöslauselma sai huomiota siksi, että se sisälsi yksityiskohtaisiakin lainsäädäntösuosituksia, joista yksi koski tupakan polton kieltämistä yksityisissä ajoneuvoissa alaikäisten läsnä ollessa.

Annoin jo valiokuntakäsittelyssä tukeni tiukalle savuttomuuslinjalle. Korostin, että erityisesti on suojeltava lapsia ja nuoria sekä työntekijöitä. Lainsäätäjän on kuitenkin varottava rustaamasta normeja, joita on lähes mahdoton valvoa. Tässä tuleekin vedota ennemmin vanhempien omaantuntoon ja arvostelukykyyn.

Huomionarvoista parlamentin päätöslauselmassa on, että se nostaa esille valmistajan vastuun ja vaatii rankan tuotevastuun soveltamista tupakkaan.

Ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin ottaa hirsi omasta silmästä: EU myöntää yhä epäsuoraa tupakkatukea maataloustukiaisten muodossa. Esimerkiksi Maailmanpankki toimii kehitysmaissa toisin: se ei rahoita tupakanviljelyä.

Suomessa tupakoinnin vastainen työ on pidemmällä kuin monissa EU-maissa. Emme tosin ole EU:n kärkeä, ainakin Irlannissa ollaan edellä.

Kun Suomessa astui voimaan lainmuutos, joka kielsi tupakoinnin kaikissa ravitsemusalan liikkeissä, yleisönosastoilla kirjoiteltiin, että nyt rajoitettiin kansalaisvapautta. Mielenkiintoinen tulkinta, sillä WHO:n puitesopimuksessa nimenomaan tupakansavulta säästymisen luetaan yhdeksi perusoikeudeksi. Huomattavaa tarkkahajuisuutta yritti osoittaa taasen kolumnisti, joka varoitti aromaattisista seurauksista: syksyn tullen savun alta paljastuisivat vettyneiden villakangastakkien ja flatuksen haju.

Nyt kahdeksan kuukautta myöhemmin kuulee vain kiitosta muutoksesta.

Se kertoo jotain kansanterveyspolitiikan luonteesta. Vaikka ennaltaehkäisten ja asenteisiin vaikuttaen saadaan aikaan kestäviä tuloksia, rinnalle tarvitaan myös lainsäätäjän rohkeita ratkaisuja. Eikä niiden tarvitse miellyttää aluksi kaikkia.

Tunteellinen tupakoitsijoiden syyllistäminen ei auta ketään ja on vieläpä huonoa politiikkaa. Siitä on kuitenkin erotettava julkisen vallan vastuu ja velvollisuus edistää ja suojata ihmisten terveyttä. Tupakointi yksinkertaisesti maksaa liikaa. Se maksaa henkiä.

Share Button

30.tammikuu 2008

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: