Arvoisa puhemies,
ryhmäni esittelijänä voin ylpeänä todeta, että direktiivi, josta olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen, on yksi niistä EU:n ympäristölainsäädännöistä, jonka tuloksista jälkipolvemme saavat konkreettisesti nauttia. On aika, että viimein kiinnitämme huomiota meriympäristöömme, jonka tilan heikkeneminen on ollut surullista katseltavaa, Itämeri pysäyttävimpänä esimerkkinä. Käsiteltävä direktiivi tuo uutta toivoa tähän tilanteeseen.
Työ kahden vuoden aikana ei aina ole ollut helppoa. Vaikka tavoite kaikilla on ollut sama, ovat poliittisten ryhmien keinot usein poikenneet toisistaan. Uskon, että nyt saavutettu kompromissi tyydyttää kaikkia osapuolia: se on kunnianhimoinen tavoitteissaan, jättäen keinot jäsenvaltioille. Toisaalta velvoittaen kullakin merialueella jäsenvaltioita yhteistyöhön, parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Kompromissiteksti kuvailee selkeästi millaista meriympäristön hyvää tilaa haemme ja mitkä ovat sen mahdolliset uhkatekijät. Samalla se ei enää nimeä yksityiskohtaisesti eri toimia uhkatekijöinä, sillä listaa ei saisi tyhjentäväksi ja toisaalta se asettasi meriympäristössä tapahtuvat toimet eriarvoiseen asemaan. Nyt valittu sanamuoto velvoittaa, muttei syyllistä – kannustaa, ilman perustelemattomia pakkokeinoja. Tavoitteet ovat kuitenkin selkeät, tieteellisesti perusteltavissa, sitovat ja siten myös tehokkaat.
Haluan kiittää kollega Lienemann:ia onnistuneesta työstä. Hän on menestyksekkäästi johtanut neuvotteluita, kuunnellen myös muita ryhmiä.
Olen varma, että meristrategiadirektiivi muodostaa erinomaisen ympäristöpilarin EU:n yleiselle meripolitiikalle. Se tukee oivallisesti yleisen meripolitiikan tavoitetta lisätä kasvua, työpaikkoja ja kestävää kehitystä rakentuen samalla vahvalle merentutkimukselliselle tietopohjalle. Tämän kaltaista lainsäädäntöä yhteisömme tarvitsee.
