Pakistanin poikkeuslaista

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen,

Olemme muun läntisen maailman lailla pitäneet jo vuosien ajan Pakistania tärkeänä liittolaisenamme. Terrorismin uhka, ja Pakistanin hallituksen vahva retoriikka ja lupaukset tämän uhan torjumiseksi ovat vakuuttaneet myös EU:n. Liittolaisuuden ja keskinäisen solidaarisuuden varjoon on jäänyt kuitenkin liikaa epäkohtia. Nyt silmät on vihdoin avattava.

Kenraali Musharrafin 3. päivä julistama poikkeustila, halkeama Pakistanin perustuslaillisuudessa, on vain jäävuoren huippu, josta varoitimme täällä heinäkuussa ja lokakuussa. Yhteiskuntaa on militarisoitu asteittain jo vuosia, ja ihmisoikeuksien tilan lakmus-testi, uskonnonvapaus ja vähemmistöjen oikeudet, on ollut rajoittunut. Sen sijaan, että Pakistanissa olisi tänä vuonna valmistauduttu demokratian voittokulkuun, on nähty selviä merkkejä itsevaltaisen hallitusjärjestelmän vahvistamisesta. Opposition jäsenten pidätykset, korkeimman oikeuden työn häiriköinti, maahan pääsyn evääminen yhdeltä oppositiojohtajalta ja toisen kotiaresti, YK:n edustajan vangitseminen sekä viranomaisten väkivalta rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kertovat kaikki siitä, että Pakistan on reunalla.

Arvoisa komission jäsen, EU:n on annettava nyt luja ja yhtenäinen viesti, että juuri demokraattisten voimien kansansuosio ja ihmisoikeuksia kunnioittava yhteiskunta – ei armeija – on vahvin este radikaaliryhmien valtaannousulle. Ymmärrämme, että maassa on sisäisiä turvallisuusuhkia, ja niihin on voitava vastata, mutta demokratia ei ole turvallisuusuhka. Se on juuri ratkaisu myös kamppailussa talebanisaatiota vastaan. EU:n on uskallettava sanoa ääneen, että näemme vakaan ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisen aivan kohtalon kysymykseksi liittolaisillemme. Ensimmäinen askel Pakistanin vakauteen on korkeimman oikeuden riippumattomuuden ja työrauhan takaaminen. Seuraava on tammikuiset parlamenttivaalit. Myös kansainvälisen avun tarjoaminen viranomaisille lokakuisen pommi-iskun tutkinnassa indikoisi huoltamme.

Ainakin muodollisesti perustuslaillinen yhteiskunta, jolla on pitkät demokraattiset perinteet ja jossa kansalla on aito tahto demokratiaan, rauhaan ja vakauteen, ei hevillä itsekään luovuta. Pakistan on siis kuitenkin myös toivoa täynnä.

Share Button

13.marraskuu 2007

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: