"Ilmasto-ongelma kaipaa pikaisia, globaaleja toimenpiteitä"

EUROOPAN KANSANPUOLUEEN JA
EUROOPAN DEMOKRAATTIEN RYHMÄ
EUROOPAN PARLAMENTISSA (EPP-ED)

www.kokoomusmepit.eu
www.epp-ed.eu

Eija Riitta KORHOLA

Euroopan parlamentin jäsen
Strasbourg, 15.11.2007
Lehdistötiedote – julkaisuvapaa heti

Korhola: Balin ilmastonmuutoskonferenssin saatava tuloksia aikaan
"Ilmasto-ongelma kaipaa pikaisia, globaaleja toimenpiteitä"

Eija-Riitta Korhola tähdensi, että Balin ilmastonmuutoskonferenssi 3. – 14.12. on tärkein tähän mennessä. "Nyt on todella tullut aika päättää konkreettisista toimintamalleista vuoden 2012 jälkeiselle ajanjaksolle. Yhteistä aiemmille kokouksille on ollut, että todellisten läpimurtojen asemesta olemme nähneet selkään taputtelua EU:n yksipuolisten toimien ja ympäristöllisen kunnianhimon tuomasta 'johtajuudesta'. Ja näin päästelemme taas yhden vuoden eteenpäin", hän kritisoi.

Korhola oli tyytyväinen parlamentin torstaina hyväksymään päätöslauselmaan, jossa se antaa selkeän viestin ilmastokokousta varten ja tunnustaa ilmastonmuutoksen uhkan vakavuuden. Hän muistutti, että jo lokakuussa parlamentti tunnusti ydinenergian tällä hetkellä merkittävimmäksi hiilidioksidipäästöiltään vähäiseksi energianlähteeksi ja korosti sen roolia ilmastomuutoksen torjunnassa. "Me emme ole kannassamme yksin: YK:n ilmastopaneeli IPCC totesi niin ikään ydinvoiman merkittävän roolin vähäpäästöisenä energiamuotona".

"Meidän on muistettava, että ilmakehällä ei ole moraalisia sensoreita. Se ei vierasta yhtä energiamuotoa tai sympatiseeraa toista energiamuotoa ideologisista syistä. Vain päästöillä on merkitystä, ja nyt niiden lisääminen ei ole tervetullutta", Korhola korostaa.

Korholan mukaan ongelmana on, että globaaliin ilmasto-ongelmaan kaivataan nopeasti globaaleja toimenpiteitä, joita on tuntunut syntyvän työläästi. "Nairobin kokous vuosi sitten ei tuonut näköpiiriin merkittävien uusien maiden sitoutumista päästöleikkauksiin vuodesta 2013 lähtien. On vain täytynyt toivoa, että Kioton sopimuksen ulkopuoliset neuvottelukuviot tuottaisivat maailman neljälle suurimmalle päästäjälle, USA:lle, Kiinalle, Intialle ja Venäjälle päästövähennyksiä. Nyt noin puolet päästöistä tulee kehitysmaista, ennen muuta Kiinasta ja Intiasta. Niiden kansalaiset toki ovat oikeutettuja talouskasvuun, mutta kaikkien etu on, että tuo kasvu on puhdasta", Korhola pohtii.

Korhola myöntää, että neuvottelutilanne on hankala, mutta niin on käytäntökin. "Nykytilanne voi houkutella globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä investoimaan edelleen sinne, missä ei ole kunnon ympäristönormeja tai päästörajoja. Ympäristön pilaaminen ei kuitenkaan ole solidaarisuutta kehitysmaiden ihmisiä kohtaan. Päästöjen siirtyminen ei ole päästöjen leikkaamista", hän teroittaa.

Korholan mukaan kaikki aiemmat ilmastokokoukset ovat päättyneet samaan noidankehään: kolme neljännestä päästöistä kasvaa kiihtyvää vauhtia. "Miten siis tästä eteenpäin? Olisiko aika irrottaa teollinen tuotanto maakohtaisista rajoituksista ja niiden sijasta laatia maailmanlaajuinen teollisuussektorikohtainen järjestelmä ja kansainvälinen hiilitalous? Pääpaino tulisi olla energiansäästöllä ja ekotehokkuudella, vähäpäästöisellä teknologialla ja sen kehittämisellä", hän ehdottaa.

Lisätietoja:
Eija-Riitta Korhola, p. +33 3 88.17.54.72, gsm 040-536.0326, www.korhola.com
Email: eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu
Poliittinen avustaja Miikka Nieminen, gsm +32 473 39.22.88

Share Button

14.marraskuu 2007

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: