Euroopan parlamentin kokoonpanosta

Olen pienen ja unionin äärilaidalla sijaitsevan jäsenmaan edustaja. Minulle tämä tarkoittaa erityisesti sen ymmärtämistä, että kansallisia etuja on puolustettava joskus ponnekkaasti ja erilaiset elinolosuhteemme on tuotava esiin. Yleensä suurten jäsenmaiden edustajat ainakin ryhmässäni ovat ymmärtäneet tämän. He ovat varoneet tyrmäämästä näkemyksiämme, jotta unionissa estettäisiin suuria maita jyräämästä pieniä.

Lamassouren raportin valmisteluvaiheessa pienen maan äänen puolustaminen oli sitä, että muiden suomalaismeppien lailla pidin kiinni Suomen 14 parlamenttipaikasta.

On täysin perusteltua puolustaa saavutettua etua. Nyt suomalaisten meppien muutosehdotukset raporttiin yhden paikan pitämiseksi eivät kuitenkaan menneet läpi valiokunnassa, eikä niillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia mennä läpi täysistunnossa. Pääsyynä lienee se, että saavutetusta edusta oli jo jollain asteella luovuttu: Nizzan neuvotteluissahan Suomi suostui 13 meppiin.

Lamassourin raportin myötä uhatuksi tulee myös paljon enemmän: ryhmäni Saksan, Espanjan ja Puolan delegaatioista nousseet muutosehdotukset vaarantavat vakavasti pienten jäsenmaiden vaikutusmahdollisuudet Euroopan parlamentissa. Muutosehdotus, jonka mukaan vuodesta 2014 lähtien kukin jäsenvaltio saisi 6 paikkaa ja että parlamentin loput paikat jaettaisiin d'Hondtin järjestelmän mukaisesti, murskaa täysin nykyisen degressiivisen vaalitavan, joka turvaa parhaiten tasapuolisen päätöksenteon unionissa. Muutosehdotus tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi Suomen paikkamäärä laskisi jopa kymmeneen, jos laajentuminen jatkuu. Tätä emme voi hyväksyä.

Vetoan teihin arvoisat kollegat, että muistaisitte nytkin antaa arvoa pienten vaikutusmahdollisuuksille unionissamme.

Share Button

09.lokakuu 2007

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: