Lehdistötiedote, julkaisuvapaa
22.08.2007
Korhola epäilee biopolttoaineiden mielekkyyttä: tuore tutkimus osoittaa niiden heikon hyötysuhteen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola varoitteli Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa ylenmääräisestä panostamisesta biopolttoaineisiin. Mikäli kyse on ilmastomuutoksen torjunnasta, biopolttoaineisiin siirtymisestä ei ole ratkaisuksi. On syytä kysyä, onko se ollenkaan oikea tie maailmassa, jossa elintarvikepula on kasvihuoneilmiön valossa todennäköinen skenaario, Korhola sanoi.
Korhola viittasi tuoreimpaan Science-lehden artikkeliin, jossa vertaillaan biopolttoaineiden ilmastohyötyä metsitykseen, perspektiivinä 30 vuoden tarkasteluaika . Vertailun tulokset vaihtelevat raaka-aineesta ja tuotantoteknologista riippuen, mutta kaikissa tapauksissa vastaavan viljelyalueen metsittäminen sitoisi hiiltä 2-9 kertaa enemmän kuin mitä biopolttoaineita käyttäen voitaisiin vähentää päästöjä.
Lisäksi olisi otettava huomioon se negatiivinen vaikutus, joka biopolttoaineilla on veden määrän ja laadun kannalta. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden lisääntyvä käyttö sekä kasteluveden runsas tarve ovat omiaan pahentamaan pulaa puhtaasta vedestä. Siksi koko biopolttoaineinnostus tulisi nyt arvioida uudelleen uusimman tutkimuksen valossa, Korhola toteaa.
Kysymys on isosta asiasta, sillä päästöjen vähentäminen biopolttoaineiden avulla vaatisi valtavia maa-alueita. Science-artikkelin mukaan bensiinin ja dieselin korvaaminen 10 prosentilla vaatisi 43 % USA:n ja 38 % Euroopan nykyisestä viljelyalueesta.
Ilmastopolitiikan kannalta biopolttoaineet eivät siis näytä olevan oikea suunta, Korhola sanoo. Toinen asia on se, että nämä vähentävät öljyriippuvuuttamme eli ovat poliittisesti tärkeitä. Mutta samaan tulokseen päästäisiin tehokkaamminkin, ja ilmaston kannalta viisaammin: se tapahtuisi ajoneuvojen energiatehokkuutta lisäämällä ja hakemalla energiaratkaisua polttokenno- ja puolijohdetekniikan suunnalta. Olemassa olevia metsiä ja savanneja tulisi määrätietoisesti suojella. Metsityksellä on lisäksi monia muita positiivisia vaikutuksia kuten biodiversiteetin kasvattaminen sekä aavikoitumisen ja eroosion hillitseminen. Siksi metsitys olisi aina parempi ele kuin peltojen käyttö biopolttoaineisiin tai metsien raivaaminen tähän tarkoitukseen.
Korhola ei tyrmää bioenergian kehittämistä: "Esimerkiksi jätteen ja sivutuotteen energiahyötykäyttö ja biokaasutus ovat kokonaan toinen asia. Siinä Suomi edustaa jo nyt Euroopan kärkeä.
Lisätietoja Eija-Riitta Korhola 040 5360326
Tiedotteessa viitattu artikkeliin Science 17 August,, Vol 317 Renton Righelato and Dominick V. Spracklen: Carbon Mitigation by Biofuels or by Saving and Restoring Forests?
