KIRJALLINEN KYSYMYS E-0252/07
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: Komission liioittelu
ENDS Europe Daily uutispalvelun 22. marraskuuta 2006 ilmestyneen numeron 2210 mukaan Euroopan komissio on käytännössä tunnustanut liioitelleensa kaksi vuotta sitten käynnistämässään toimintasuunnitelmassa ympäristön vaikutuksia ihmisten terveyteen. ENDS Europe Dailyn jutussa todetaan, että uudessa asiakirjassa, jossa arvioidaan vuonna 2004 SCALE-nimisenä aloitteena käynnistettyä ympäristöterveysstrategiaa, päätellään, että kielteiset vaikutukset ovat 'suhteellisen rajoitetut' kaikki terveysuhat huomioon ottaen. ENDS:n mukaan eräs komission virkamies oli paljastanut heille, että päätös käyttää kyseistä ilmaisua oli poliittisesti riskialtis.
SCALE oli entisen ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen Margot Wallströmin suuri ajatus ja artikkelissa lainataan sisäpiiriläisiä, joiden mukaan aloite menetti suuren osan poliittisesta myötätuulestaan melkein heti sen jälkeen, kun Wallström oli luovuttanut paikkansa Stavros Dimasille.
Kun toimintasuunnitelma käynnistettiin, komissio väitti painokkaasti, että heikon terveyden ja ympäristöongelmien välillä oli selkeä yhteys, ja arvioi, että kuudesosa lasten kuolemista ja taudeista johtui ympäristötekijöistä. Komission virkamies on ilmeisesti kuitenkin todennut ENDS:lle tuoreimman arvion osoittavan, että ympäristöterveysongelmat eivät ole niin huolestuttavia kuin SCALE-aloitteen käynnistymisen aikoihin kuviteltiin. Virkamies oli myöntänyt, että ongelman laajuutta oli kenties liioiteltu komission jäsen Margot Wallströmin aikakaudella.
Voiko komissio kertoa näkemyksensä niistä syistä, jotka ovat edellä mainitun ongelmien liioittelun taustalla?
Onko mahdollista, että on muitakin aloja, joilla komissio on liioitellut ongelmien vakavuutta?
Katsooko komissio, että tämäntapaiset uutiset voivat osaltaan heikentää sen uskottavuutta?
E-0252/07FI
Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(23.3.2007)
Komissio käynnisti ympäristöterveysstrategian, jäljempänä strategia (1), vuonna 2003 ja sen pohjalta ympäristöterveystoimintasuunnitelman, jäljempänä toimintasuunnitelma (2) , vuonna 2004. Komissio esitteli toimintasuunnitelman Maailman terveysjärjestön (WHO) ministerikonferenssissa Budapestissa kesäkuussa 2004.
Toimintaohjelman ensimmäiseen tavoitteeseen tähtäävissä neljässä toimessa komissio sitoutui tietoketjun parantamiseen kokonaisvaltaisen ympäristötiedon avulla pilaantumisen lähteiden ja terveysvaikutusten välisen yhteyden ymmärtämiseksi.
Komissio tarkasteli tässä yhteydessä laajasti nykyisiä ympäristöterveystieto- ja seurantajärjestelmiä. Niiden pohjalta laadittiin ympäristöterveystietojen tarkistus- ja toteutussuunnitelmaa koskeva komission yksiköiden työasiakirja (3), joka hyväksyttiin 8. marraskuuta 2006. Tämä asiakirja pohjautuu sekä strategiaan että toimintasuunnitelmaan, joissa painotetaan tietopohjan parantamista politiikan laatimista ja arviointia varten.
Ympäristön vaikutuksia ihmisten terveyteen on vaikea arvioida. Monet tämän alan arviot poikkeavat suuresti toisistaan sen mukaan, mitä sairauksia ja mitä ympäristöstä aiheutuvia riskitekijöitä käsitellään, ja myös maantieteellisen alueen ja niiden erityispiirteiden mukaan.
Esimerkiksi WHO:n arvio, jota ympäristötietopalvelu Environmental Data Services (ENDS) siteeraa, koskee 52:ta WHO:n Euroopassa sijaitsevaa jäsenvaltiota. Siihen sisältyvät 27 EU-maata sekä Itä-Euroopan maita ja Itä- ja Keski-Kaukasian maita. Viimeksi mainituissa maissa ovat esimerkiksi veden välityksellä leviävät sairaudet (joita ei juuri esiinny EU-maissa) hyvin tavallisia. WHO:n arvio kattaa myös onnettomuuksien ja tapaturmien vaikutuksen, joita ei komission ympäristöterveystoimintasuunnitelmassa pidetä ympäristötekijöihin kuuluvina. Komission toimintasuunnitelmassa keskitytään EU-politiikassa perinteisesti ympäristötekijöiksi katsottuihin tekijöihin (kuten ilma, vesi, kemikaalit).
Tämän vuoksi ympäristöterveystietojen tarkistus- ja toteutussuunnitelmaa koskevan komission yksiköiden työasiakirjan yhteenvedossa todetaan, että kyseisten vaikutusten arviointimenetelmiä on kehitettävä edelleen ja että johtopäätöksiin on suhtauduttava varoen. Siinä todetaan myös, että ympäristön tunnetut vaikutukset terveyteen ovat EU:ssa suhteellisen pienet, kun otetaan huomioon kansanterveys kokonaisuudessaan. Edelleen todetaan, että ympäristöterveystekijöistä ilma on merkittävin. Tämän katsotaan ainoastaan heijastavan ympäristöperäisiä sairauksia koskevan tiedon nykytasoa, ja tällaisia alustavia päätelmiä on pidettävä jatkuvan tarkastelun alaisena.
Ympäristöterveystietojen tarkistus- ja toteutussuunnitelmaa koskevassa komission yksiköiden työasiakirjassa keskitytään aloihin, joilla tietopohjaa on parannettu tai täydennetään tai ollaan luomassa.
Useimpien EU:n ympäristöpolitiikan osa-alojen tärkeimpänä tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa ihmisten terveyden suojelu, ja politiikan perustana on edelleenkin paras saatavilla oleva tieto.
(1) Käynnistettiin SCALE-aloitteen muodossa.
(2) KOM(2004) 416 lopullinen.
(3) SEK(2006) 1461 lopullinen.
