HS-gallup tuli viimein, ja sisälsi yllättävän hyvän tuloksen Kokoomuksen kannalta. Suunta on ensinnäkin nouseva. Sain kännykkääni kiintoisia laskelmia siitä, miten Hesarin ennuste on kahdessa viime vaalissa suhteutunut vaalipäivän tulokseen. Kunnallisvaaleissa se oli 19,9%/21,8%, presidentinvaalien ykköskierroksella 21%/24%. Kun nyt ennusteemme on 22,1% voisi samaa tilastologiikkaa soveltaen olettaa kannatuksen olevan vaalipäivänä yli 23 prosenttia.
Olin koko päivän pitkällä keikalla Lapissa: Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Visiittiin sisältyi käynti Lapin Radiossa, kahvila Korvat kolmella paikkakunnalla, Outokummun terästehdas Torniossa sekä Lapin syväsatama Kemissä. Rovaniemeläisessä ostoskeskuksessa Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula haastatteli paikalla ollutta kansaedustajaehdokasjoukkoa eri puolueista. Omia ehdokkaitamme tapasin koko joukon: pääsin kentältä varatuomari Ulla Karvon kyydissä, juttelin Keskustasta Kokoomukseen siirtyneenyrittäjä Paula Pallarin kanssa, tapasin sairaanhoitaja Leena Harju-Autin, jatkoin puutarhaneuvojana tunnetuksi tulleen Seija Säkkisen mukana Tornion tehtaalle, siirryin torniolaisen ehdokkaan asianajaja Tuomo Heikkilän tukikohtaan kahvila Korvaan. Eurovaaleista tutuksi tullut Heikki Autto, 22-vuotias hallintotieteen kandi, oli jäänyt Helsinkiin vaalikeskustelun yleisöksi. Ehdokkaita seuratessa tuli vahva usko siihen, että Vilenin siirto ei ollut Lapin paikan loppu paikka uusitaan, sillä aito kilpailu paransi tässäkin kohtaa palvelua!
Nyt olen päässyt kotiin ja seurasin juuri vaalikeskustelua. Tunnelma välittyi hyvänä ainakin kotistudioon. Vanhanen, Heinäluoma ja Katainen olivat kaikki mielestäni hyviä. Energiapolitiikassa jälleen sinipuna näyttäisi löytävän nopeammin yhteisen sävelen, mutta Vanhastakin on kiitettävä. Hän totesi selvästi, sen ettemme me yksin selätä ilmastonmuutosta. Jos puhutaan 30 prosentin leikkauksista, silloin muu maailma on saatava mukaan. Greenpeacen Lauri Myllyvirta oli mielestäni huono valinta ilmastokysymyksen tekijäksi hänen poliittiset ennakkoasenteensa paistoivat liikaa läpi ja nyökyttely Cronbergin suuntaan oli jo aivan turhaa.
Palasin tänään tiedotteessani huoleeni siihen, miten uusiutuvien 20% osuus käytännössä toteutetaan. Vaalikeskusteluakin seuratessa tuntui, että asiaa pidetään aika ongelmattomana, koska uusiutuvat tavoitteena kuulostaa tosi hyvältä.
Mikäs siinä, kunhan pidetään tarkka huoli kahdesta asiasta. On estettävä tilanne, jossa EU pyrkisi selviämään tavoitteestaan lähinnä puunpoltolla. Ja on estettävä tilanne, jossa metsäteollisuudelta loppuisi raaka-aine – sillä paperia ei tehdä Euroopan ulkopuolella yhtään puhtaammin.
Puunpolton ylenmääräinen lisääminen on uhkaava mahdollisuus, kun tiedetään, ettei vesi- ja tuulivoiman osuuksien kasvattaminen tuntuvasti nykyisestä ole realistista. Jos energiankulutus noudattaisi nykytasoa ja uusiutuvien tavoite täytettäisiin 2020 mennessä, se uhkaa merkitä hakkuiden tuntuvaa lisäämistä. Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan hakkuiden pitäisi kasvaa 1300 miljoonaan kuutioon. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin EU nykyisellään hakkaa.
Olisi kamalaa, jos ilmastomuutosta torjuessamme uusiutuvilla pahentaisimme ilmastonmuutosta.
Tällainen tahti vaarantaisi ilman muuta kestävän metsäpolitiikan ja altistaisi yhteiskuntamme ilmastomuutoksen riskeille entistä pahemmin. Kestävä metsätalous perustuu siihen, että hakkuut ovat kasvua pienemmät, jolloin pääomaan ei kajota vaan korot korjataan. Metsäteollisuus ry:n arvioiden mukaan viimeistään parissakymmenessä vuodessa EU:n keski- ja pohjoisosien metsät olisi hakattu ja poltettu loppuun samaan tapaan kuin eteläisessä Euroopassa on jo tehty.
Ilmastontavoitteiden kannalta metsien hävittäminen on mieletöntä kasvihuoneilmiöhän johtuu osin juuri metsien hävittämisestä. Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja.
Tämä kauhuskenaario on vältettävä. Peltobiomassoista saadaan apua mutta ruokohelpivallankumous ei synny nopeasti. Jätteiden energiakäyttöä on lisättävä eli nyt viimeistään ympäristöihmisten olisi lakattava vastustamasta jätteiden energiahyötykäyttöä. Turve on myös määriteltävä uusiutuvaksi vuotuisen kasvunsa osalta mitä se onkin. Näin pääsisimme uusiutuvien tavoitteeseen kestävämmin kuin metsiä tuhoamalla, edellyttäen ettei turpeenkorjuuta kohdenneta luonnonvaraisille soille vaan jo pelto- ja metsätalouskäyttöön ojitetuille. Juuri ne päästelevät runsaasti kasvihuonekaasuja, joten korjuu energiakäyttöön olisi kaikin puolin viisas ele.
Kaikki Lapin kokoomusehdokkaat koko komeudessaan http://www.suomentoivo.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=43
