Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien alkuperäiskansojen tukemista

KIRJALLINEN KYSYMYS E-4547/06
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Alkuperäiskansojen tukeminen

EU on tehnyt yhteistyötä YK:n alaisen alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kanssa tukiessaan alkuperäiskansoja kehitysmaissa. YK on parhaillaan uudistamassa rakenteitaan ja myös ihmisoikeusinstrumenttejaan. Samanaikaisesti unionin rajojen sisällä elävien alkuperäiskansojen tuki on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin esimerkiksi saamelaiset ovat ainutlaatuisen kulttuurin omaava yhteisö, joka elää osin unionin rajojen sisällä. Heidän asemaansa unionin lainsäädännössä koskee Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan vuoden 1994 liittymisehtojen pöytäkirja n:o 3 Saamelaisista (On the Sámi People), jonka määräykset on otettu Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen 6 jakson artikloiksi 60-62 ja saamelaisia koskevaksi 32. julistukseksi.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla elää 70 000 saamelaista 157 487 neliökilometrin suuruisella alueella perinteisistä elinkeinoista kuten poronhoito, käsityöt, kalastus ja metsästys ja uusista elinkeinoista kuten turismi. Saamelaisilla on perustuslaillinen asema Suomessa ja Norjassa. Molemmissa näissä maissa sekä Ruotsissa saamelaisilla on oma vaaleilla valittu edustajistonsa Saamelaiskäräjät. Saamelaisyhteisön ainutlaatuisuus ja esimerkillisyys on nähtävissä myös siinä, että yhteistyö on oman yhteisen kielen puitteissa luontevaa kansallisten rajojen yli sekä Saamelaiskäräjien kesken että neljän maan saamelaisjärjestöjä edustavassa Saamelaisneuvostossa.

Saamelaiset ovat toimineet pitkään asemansa parantamiseksi ja mm. tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi kielen, kulttuurin ja elinolosuhteiden osalta. Kehitys on ollut hidasta. Ratkaisemattomia kysymyksiä Suomessa ovat esimerkiksi omistusoikeus ns. valtionmaahan. Tämä on estänyt Suomea ratifioimasta ILO:n alkuperäiskansasopimusta 169. Vastaava tilanne on Ruotsissa.

Miten komissio on huomioinut alkuperäiskansojen aseman turvaamisen YK:n ihmisoikeustoimielinten uudistamisen yhteydessä? Millaisia ohjelmia komissio on suunnitellut unionin rajojen sisällä asuvien alkuperäiskansojen tueksi?

E-4547/06FI
Komission jäsenen Vladimir Špidlan
komission puolesta antama vastaus
(25.1.2007)

Komission tavoitteena on yhteiskunta, jossa alkuperäiskansoilla niin kuin muillakin etnisillä ryhmillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään. On selvää, etteivät alkuperäiskansat ole homogeenisiä ryhmiä. Siksi politiikassa on keskityttävä yksilöihin ja heidän mahdollisiin sosiaalisiin vaikeuksiinsa, joiden taustalla on esimerkiksi syrjintää, taitojen puutteesta johtuvaa työttömyyttä tai sosiaalista syrjäytymistä.

Sitä varten EU on vahvistanut oikeudelliset puitteet toimille, joilla torjutaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää työelämässä, koulutuksessa, sosiaaliturvassa, terveydenhuollossa sekä tavaroiden ja palvelujen saamisessa; tähän kuuluu myös asuminen (direktiivi 2000/43/EY (1)). Komissio huolehtii siitä, että sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti koko EU:ssa, ja tukee lisäksi lukuisia koulutus- ja tiedotustoimia.

EU-rahoitusta on lisäksi saatavissa Euroopan sosiaalirahastosta (11,6 mrd. euroa vuonna 2006) ja vuodesta 2007 lähtien työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta Progress-ohjelmasta (658 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013).

Euroopan unioni on antanut vuosina 2000–2006 rakennerahastoista suoraa tukea saamelaisille kahteen Ruotsin tavoite 1 ohjelmaan kuuluvien toimintalinjojen kautta (yhteensä 13,5 miljoonaa euroa). Suomessa saamelaiset voivat saada tukea Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelmasta. Lisäksi Pohjois-Euroopan saamelaisia tuetaan Interreg IIIA Pohjoinen ohjelman erityisistä alaohjelmista (yhteensä 5,1 miljoonaa euroa).

Vuosina 2007–2013 saamelaisia tuetaan edelleen etupäässä Suomen ja Ruotsin maaseudun kehittämisohjelmista. Tukea myönnetään toimintaan, joka selvästi liittyy maaseudun kehittämisen tavoitteisiin. Lisäksi Ruotsin ja Suomen saamelaiset voivat – kuten kansalaiset yleensäkin – saada tukea alueensa rakennerahasto-ohjelmista. Eurooppalaiseen Pohjoinen-yhteistyöohjelmaan sisällytetään siihenkin alaohjelma, joka koskee saamelaisväestöä Ruotsissa ja Suomessa.

Vuosi 2007 on nimetty Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi. Teemavuonna paitsi lisätään suuren yleisön tietoisuutta siitä, että kaikilla on oikeus elää ilman syrjintää, myös tuodaan esiin se panos, jolla etniset vähemmistöt rikastuttavat yhteiskuntaa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti.

Etnisten vähemmistöjen integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille käsittelevä asiantuntijaryhmä antaa vuoden 2007 lopussa raporttinsa ja suosituksia. Tämä Rita Süssmuthin vetämä ryhmä tarkastelee muiden muassa niitä esteitä, jotka haittaavat etnisten vähemmistöjen täysipainoista osallistumista työmarkkinoille ja yleensä yhteiskuntaelämään. Ryhmän suosituksista saadaan arvokasta pohjaa EU:n tulevalle politiikalle.

(1) Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29. kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000).

Share Button

24.tammikuu 2007

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: