Euroopan parlamentti ja kehitysmaat ajavat parempaa vesihuoltoa

Eija Riitta KORHOLA

Euroopan parlamentin jäsen

Bryssel, 23.11.2006

Lehdistötiedote – julkaisuvapaa heti

Euroopan parlamentti ja kehitysmaat ajavat parempaa vesihuoltoa

1,1 miljardia ihmistä maailmassa ovat vailla puhdasta juomavettä ja 2.6 miljardia ovat ilman riittävän hygienian takaavaa vesihuoltoa. Näin totesivat eilen EU:n ja AKT-maiden (Afrikka, Karibia, Tyynimeri) yhteisparlamentaarisessa kokouksessa maailman vesitilasta alustaneet Kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola ja Burkina Fason edustaja Achille Tapsoba. He sanoivat tilanteen pahenevan entisestään maailman väestön ja kestämättömän talouskasvun sekä ilmaston muutoksen seurauksena.

Esittelijät sanoivat, että kestävän ja ympäristöystävällisen veden käsittelyn edistäminen auttaa takaamaan sekä puhtaan veden saannin että kehittämään maataloutta. Viljelymaiden kastelujärjestelmien parantaminen säästää vettä ja parantaa pelloista saatavaa tuottoa.

Eija-Riitta Korholan mukaan vedestä on tehtävä poliittinen prioriteetti. Suuri osa AKT-maista tukee hänen mukaansa näkemystä, että yksityisen sektorin osallistuminen veden jakeluun ja -huoltoon kehitysmaissa on alhaista. Jotta veden jakelun ongelmiin voitaisiin puuttua, ratkaisu tarvittavien varojen luomiseen voisi olla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksissa.

"Maailmanpankki arvioi, että kehitysmaat tarvitsevat vuosittain 49 miljardia dollaria vuoteen 2015 asti vesi-infrastruktuuriensa kehittämiseen. Julkinen sektori ei voi mobilisoida näitä varoja. Kumppanuudet yksityisen sektorin kanssa, joka takaisivat veden yleisen jakelun sekä laskutusjärjestelmien läpinäkyvyyden, tulisi nähdä yhtenä mahdollisena toimena kehittää veden jakelua ja huoltoa varsinkin paikoissa, joissa valtionyhtiöiden rahoitus on puutteellista eikä laajamittainen yksityistäminenkään tule kyseeseen," Korhola sanoi.

Korholan ja Tapsoban raportti ehdottaa myös alueellisten järjestöjen kehittämistä vesien hallinnoimiseksi. "Tarvitsemme niin sanottua 'hydrosolidaarisuutta'. Sopimusten puute tasapäisestä vesien käytöstä johtaa usein konflikteihin maissa, jotka jakavat saman vesistön resursseja. EU rahoittaakin useille jokisuistoille perustettuja monikansallisia järjestöjä esimerkiksi Niger- ja Orange-Senqu-joilla, sekä Tschad- ja Victoriajärvillä."

Lisätietoja:

Eija-Riitta Korhola, p. +32 2 284 5472, gsm 040 536 0326

eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu, www.korhola.com

Avustaja Laura Rissanen +32 473 640 963

Taustaa

EU ja AKT-maiden yhteisparlamentaarinen kokous kokoaa yhteen Cotonoun kumppanuussopimuksen 103 maan osapuolet (25 EU, 78 Afrikan, Karibian, Tyynenmeren maata), eli yli puolet maapallon valtioista. EU-AKT yhteisparlamentaarinen kokous on ainoa kansainvälinen areena, joka tähtää vain ja ainoastaan Pohjois-Etelä kehitysyhteistyön kehittämiseen. Kokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa, vuorotellen EU ja AKT-maissa.

Share Button

22.marraskuu 2006

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: