Tänä aamuna heäsin Ankarassa. Näkymä hotellin 14. kerroksesta.
Istun lentokentän loungessa odottamassa Helsingin konetta, matkalla Ankarasta kotiin. Olo on aika uupunut työntäyteisen viikon jälkeen. Tavanomaisten ryhmäkokousviikon tapahtumien lisäksi kirjoitin kolme kolumnia, vedin energiatyöryhmän kokouksen, tapasin paljon ihmisiä ja lopuksi kävin ihmisoikeusmatkalla Ankarassa. Yritän kertoa mahtavan kiinnostavan matkan tapahtumista myöhemmin enemmän.
Joskus kun yöllä herään ja on pimeää, kestää muutaman sekunnin ennen kuin keksin missä olen. Kotona? Mökillä? Veneessä? Ei keinu, en siis ole veneellä. Brysselin kodissa? Strasbourgin hotellissa? Muualla? Tänä yönä se oli muualla.
Kotimatkalla lentojen välillä tapoin aikaa Brysselin lentokentän ruokakaupassa ja sitten loungessa. Rakas ystäväni ja entinen avustajani Jori lähetti tekstiviestin ja juutuimme puheisiin. Kun vaihdamme kuulumisia, teemme sen välillä hyvinkin perusteellisesti hengentuotoksiakin vaihtamalla. Niinpä lähetin Jorille kommunikaattoristani tällä viikolla Askeleeseen kirjoittamani kolumnin ja sain vastalahjaksi Jorin tekeleen Sanaan. Täydellinen vastalahja, jonka voit käydä lukemassa tästä linkistä. Oli pakko kysyä lupa sen julkaisuun sivuillani, ja niinpä se on tuolla suosittelupalstalla.
Itketti ja nauratti, juuri sopiva kolumni tähän tunnelmaan, perjantai-iltaan ja kotiinpääsyn odotteluun.
Huomenna käyn aamupäivällä Keravalla puhumassa politiikkaa, mutta sitten alkaa viikonloppu ja lepo. Kaipaan jo kovasti perhettä.