Syyskuu 2006: Ihmiskaupan torjunta

Euroopan parlamentti käsittelee syksyllä mietintöä suositukseksi ihmiskaupan vastustamisesta. Ihmisoikeusvaliokunta antaa mietintöluonnoksesta lausunnon syyskuussa, lausunnonlaatija on irlantilainen kollegani Simon Coveney. Valiokuntakäsittelyssä on puhuttanut nais- ja lapsikaupan lisäksi myös tiedot Kiinassa erityisesti Falun Gongin jäsenille tehtävästä elinkaupasta. Kysyin itsekin asiaa komissiolta viime huhtikuussa. Kysymys ja vastaus löytyvät tästä.

Ihmiskaupan torjunta on ollut esillä Suomessakin ja meillä käytiin kesällä ensimmäinen ihmiskauppaoikeudenkäynti.

Mitä ihmiskauppa on?

YK:ssa yhteisesti hyväksytyn määritelmän mukaisesti ihmiskaupalla tarkoitetaan henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista uhkaamalla voimankäytöllä tai muilla pakottamisen, ryöstön, petoksen tai harhaanjohtamisen muodoilla tai käyttämällä näitä keinoja, käyttämällä väärin vaikutusvaltaa tai hyväksikäyttämällä heikossa asemassa olevaa tai antamalla tai vastaanottamalla maksuja tai etuisuuksia suostumuksen saamiseksi henkilöltä, jonka hallinnassa toinen henkilö on, kyseisen henkilön hyväksikäyttämiseksi. Hyväksikäyttöön tulee sisältyä ainakin hyväksikäyttö prostituutiossa tai muu seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai pakottamalla saadut palvelut, orjuus tai orjana tai epävapaana pitämisen kaltaiset käytännöt tai elinten poisto. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM korostaa myös, että yleistymässä ovat lapsikaupan tai perhekaupan muut muodot, kuten uhrien käyttäminen kerjäämiseen tai rikolliseen toimintaan.

Ihmiskauppa ja ihmissalakuljetus on erotettava toisistaan. Ihmissalakuljetus tarkoittaa henkilön avustamista korvasta vastaan laittomasti rajan yli. Ihmiskauppaan taas liittyy henkilön huijaaminen tai pakottaminen muuttamaan – joko maan sisällä tai ulkomaille laillisia tai laittomia kanavia pitkin – pakkotyöhön, orjuuteen tai orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin. Ihmiskauppiaat rajoittavat uhrien liikkumisvapautta, määräävät missä ja milloin he työskentelevät ja kuinka paljon he saavat palkkaa, jos saavat mitään.

Miten laajaa ihmiskauppa on?

Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuoden 2005 ihmiskauppaa koskevan raportin mukaan arviolta 600 000–800 000 miestä, naista ja lasta joutuu kansainvälisten rajojen yli tapahtuvan ihmiskaupan uhreiksi joka vuosi. Heistä noin 80 prosenttia on naisia ja tyttöjä, ja jopa 50 prosenttia on alaikäisiä. Kansainvälisistä uhreista suurimman osan kohdalla myynnin tarkoitus on kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö. Muut arviot ovat jopa korkeampia – YK arvioi uhreja olevan vuosittain yli miljoona, ILO puhuu yli 1,2 miljoonasta ihmiskaupan uhriksi joutuneesta lapsesta. Euroopan neuvosto uskoo ihmiskaupan olevan kolmanneksi suurin järjestäytyneellä rikollisuudella ansaitun rahan lähde aseiden ja huumausaineiden jälkeen. Vuoden 2005 ihmiskauppaa koskevassa raportissa kuitenkin huomautetaan myös hälyttävästä ihmisten orjuuttamisesta, jonka tarkoitus on työvoiman hyväksikäyttö.

Ihmiskauppaa koskeviin tilastoihin on suhtauduttava varovasti, sillä tarkkoja ja luotettavia lukuja on vaikea saada. EU:ssa uhrien arvioitu lukumäärä on yli 100 000. Euroopassa naiset, lapset ja miehet joutuvat uhreiksi mantereen sisällä, jolloin heitä tuodaan EU:hun sen naapurimaista. Lisäksi Eurooppaan suuntautuvaa ihmiskauppaa harjoitetaan Afrikasta, Aasiasta ja entisistä neuvostotasavalloista, mukaan lukien Venäjä, sekä Albaniasta ja Kosovosta.

Lasten osuus ihmiskaupasta?

Lapset joutuvat erityisen helposti ihmiskaupan uhreiksi kokemattomuutensa vuoksi ja siksi, että he ovat riippuvaisia aikuisista ja luottavat heihin, erityisesti sukulaisiin ja määräävässä asemassa oleviin ihmisiin, ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia päästä pois hyväksikäyttötilanteista.

Unicefin tuoreimmassa raportissa korostetaan helpoiten ihmiskaupan uhreiksi joutuvien rekisteröimättömien lasten valtavaa määrää. Järjestön mukaan jopa yli 5,7 miljoonaa lasta työskentelee erityisen kauhistuttavissa oloissa ja noin 1,2 miljoonan lapsen arvioidaan olevan ihmiskaupan uhreja. YK:n lapsen oikeuksia käsittelevä komitea on korostanut erityisesti vähemmistöihin kuuluvien lasten alttiutta ihmiskaupalle, mikä johtuu etenkin siitä, että he eivät pääse helposti koulutuksen piiriin, eikä heidän syntymäänsä välttämättä rekisteröidä.

Miten torjua ihmiskauppaa?

Koska ratkaiseva osuus ihmiskaupasta on luonteeltaan kansainvälistä, on tarpeen vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä tutkinnan, tietojenvaihdon, uhrien tunnistamisen, lainvalvonnan ja uudelleensopeuttamisen osalta. Tässä yhteistyössä Europolin, Eurojustin, Frontexin ja poliisipäälliköiden erityistyöryhmän roolin on oltava entistä merkittävämpi.

Kansainvälisissä asiakirjoissa korostetaan ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa keskitytään lähinnä uhrien suojeluun. Koska ihmisoikeuksien loukkauksen vakavuus ei aina johda syytteiden nostamiseen, lähestymistapaa on syytä harkita, lähinnä työvoiman hyväksikäytön kohdalla, sillä jos ihmiskauppaa pidetään ensisijaisesti ihmisoikeuksien loukkauksena, se heikentää syytteen nostajan asemaa.

Ihmiskauppaan kuuluu sekä tarjontaa että kysyntää edistäviä tekijöitä. Tarjontapuolella kyseessä ovat lähinnä köyhyys, työttömyys, sukupuoleen perustuva syrjintä, vähemmistöjen syrjintä, koulutuksen puute sekä korruptio. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tärkein ihmiskauppaa edistävä tekijä on kysyntä. Kysyntä markkinoilla – erityisesti seksin ostajien taholta – luo vahvoja tuottokannustimia ihmiskaupan harjoittajille ja vahvistaa ihmiskaupan kasvua. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa korostetaan, että siellä, missä prostituutio kukoistaa, kukoistaa myös ihmiskauppaa ruokkiva ympäristö. Muissa tutkimuksissa painotetaan, että ihmiskaupan uhrien työvoiman hyväksikäyttöön suhtaudutaan erittäin suvaitsevaisesti sosiaalisesti hyväksyttävänä tapana tehdä palveluista ja tavaroista entistä halvempia. Näyttää siltä, että jos yleisen mielipiteen suvaitsevuus ja kaksiarvoisuus suhteessa ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen kysyntään ei muutu, tulemme tuskin saavuttamaan merkittäviä parannuksia ihmiskaupan torjunnassa.

Vaikka kysynnästä ei ole käytössä kattavia tietoja, vaikuttaa siltä, että avuttomuus ja ilmeisesti myös poliittisen tahdon puute vallitsevat pohdittaessa, miten voidaan poistaa kysyntä ja ottaa lopullinen askel kohti ratkaisua. Joissakin raporteissa puhutaan jopa runsaasta korruptiosta kysynnän rajoittamista koskevassa päätöksentekoprosessissa.

EU:n tason toimet

Ihmiskaupan torjunta on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Eräitä tärkeimpiä välineitä tämän ongelman torjumisessa ovat 19. heinäkuuta 2002 tehty ihmiskaupan torjuntaa ja sen uhrien suojelua, tukemista ja kuntouttamista koskeva neuvoston puitepäätös sekä 22. joulukuuta 2003 tehty neuvoston puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja
lapsipornografian torjumisesta. Komissio antoi 4. heinäkuuta 2006 tiedonannon ”Kohti lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa”, jossa ehdotetaan lapsen oikeuksien edistämistä ja turvaamista koskevien oikeudellisten puitteiden vahvistamista entisestään.

Jäsenmaille ehdotettuja keskeisiä toimenpiteitä ovat: jäsenvaltioiden olisi nimitettävä kansalliset esittelijät/koordinaattorit käsittelemään ihmiskauppaa, ja lisäksi olisi perustettava EU:n foorumi kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen, EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden väliselle tiedonvaihdolle, jota varten luotaisiin EU:n laajuinen hakemisto/tietokanta.

Sääntöjenvastaisen maahanmuuton torjunnan osalta EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet toiminnallisista painopisteistä sekä oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian kehittämisestä. Parhaillaan arvioidaan EU:n viranomaisten kanssa yhteistyötä tekeville ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta vuonna 2004 annetun neuvoston direktiivin täytäntöönpanoa.

Ihmiskaupan ehkäiseminen ja kysynnän vähentäminen

Eri raporttien mukaan ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä leimaavat ahdasmieliset toimet, jotka tähtäävät muuttoliikkeen, prostituution ja järjestäytyneen rikollisuuden estämiseen. Ehkäiseviä strategioita ei juuri ole. Kuitenkin ihmiskaupan torjunnan onnistumisen kannalta pitkän aikavälin ehkäiseviä strategioita tarvittaisiin.

Kehitysyhteistyöpolitiikka ja köyhyyden vastaiset toimet ovatkin merkittävässä asemassa. Köyhyys, huonot koulutusmahdollisuudet, sukupuolten välinen epätasa-arvo ja syrjintä altistavat ihmiskaupalle ja siksi niiden vastaisiin toimiin on keskityttävä.

Kaksi hyvää esimerkkiä maailmanlaajuisista ihmiskaupan torjuntakampanjoista ovat Euroopan parlamentin marraskuussa 2005 käynnistämä "Business Travellers against Human Trafficking". Tämän puoluerajat ylittävän kampanjan avulla pyritään lisäämään liikematkailijoiden tietoisuutta ihmiskaupan aiheuttamista ongelmista. Kampanjan erinomaiset www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.businesstravellers.org/

Stop the Traffic -kampanja taas on maailmanlaajuinen liike, joka pyrkii estämään ihmiskauppaa, asettamaan ihmiskauppiaat syytteeseen ja suojelemaan ihmiskaupan uhreja. Stop the Traffic vaatii muutos kouluttamalla ihmisiä sekä lähtö- että kohdemaissa ja valmentamalla heitä toimimaan muutoksen puolestapuhujina. Kampanjan www-sivut ovat osoitteessa http://www.stopthetraffic.org/

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *