Energiaa Tampereella, ja annos Potteria

Pidimme tänään tekniikan tohtori ja VTT:n tutkimusjohtaja Arto Timperin kanssa uusinnan huhtikuisesta energiaillastamme. Nyt paikkana oli Tampere, sen ympäristökeskus Moreenia. Ympäristö oli upea, vesivoimalaitos kuohui ikkunan alla. Juhannuksen jälkeinen ajankohta on haastava mutta väkeä oli siihen nähden kiitettävästi paikalla. Energia kiinnostaa. Tässä linkki illan tiedotteeseeni.

thumb___pic000728

Ennen tilaisuuden alkua näytillä oli näin hieno teaseri

thumb___pic000727

Bioenergian, uusiutuvien ja päästökaupan lisäksi aiheena oli myös fuusiovoima.

thumb___pic000729

Timperi puhui myös energiansäästön mahdollisuuksista – niitä on paljon.

thumb___pic000730

Käsillään puhuessaan voi samalla toimia tuulettimena – kätevää! Siinä Windfall -vero saa varmaan kyytiä.

Päivä oli kiinnostava ja värikäs. Se alkoi Brysselissä ja päättyi Helsingissä. Sen päätteeksi silmiini osui WWF:n tutkimus, joka todisti päästökaupan kustannustehokkaaksi ilmastopolitiikan instrumentiksi. WWF valitettavasti osoitti, miten huonosti he ovat perillä asioista. Tässä kannanottoni siihen.

Kiinnostavampi – ja surullisempi – uutinen liittyi Harry Potterin kohtaloon. Hesari uutisoi verkkosivuillaan Potter-kirjailija J.K. Rowlingin vihjanneen tv-haastattelussa, että ensi vuonna ilmestyvässä seitsemännessä ja viimeisessä osassa kaksi keskeistä hahmoa tulee kuolemaan. Auki jäi sekin mahdollisuus, että se olisi Harry. Ketkä he ovat, alkoi vimmattu spekulointi tyttäreni kanssa. Ei Harry – se olisi liikaa sillä Dumbledoren kuolemaa nieleskellään ja ihmetellään vieläkin. Voldemort toki saisi kuolla.

Luin kuluneena keväänä lennoilla kaikki Potterit, jotta voisin rakastaa keskimmästä lastani ikään kuin täsmällisemmin tai tähdätymmin; haluan ymmärtää sitä, mistä hän nauttii. Kun kerroin aikomukseni Potter-urakasta, hän ilahtui valtavasti mahdollisuudesta keskustella kanssani aiheesta. Hän hekumoi, miten hauskaa olisi nähdä, mihin yksityiskohtiin kiinnittäisin huomiota ja mistä liikuttuisin (ne taitoni tunnetaan, viittaan kolumniini, jossa kerron kirjallisista itkemisistä!). Tulin sangen surulliseksi: miksi, voi miksi vasta nyt tajusin tämän? Jo monta vuotta sitten olisin voinut rakentaa siltaa, jota pitkin maleksimalla nauttisimme toistemme havaintokyvystä ja tarkkanäköisyydestä. Niitä siltoja ei puolet viikosta poissaolevalla äidillä ja teini-ikäisellä tyttärellä ole koskaan liikaa.

Onneksi ei ole liian myöhäistä. Ja se ei ollut edes uhraus. Olen yllättynyt, miten viisas nuorten kohtaaja Rowling on. Pitkään luulin Potter-kirjojen ohjaavan lapsia ja nuoria taikuuteen, ja siksi vierastin niitä. Nyt tiedän, että niin voi ajatella vain se, joka ei ole Rowlingia lukenut.

Voit kommentoida tätä ja muita blogitekstejä Kysy Korholalta- palstan puolella. Viittaa silloin otsikossa blogipäivämäärään.

Share Button

26.kesäkuu 2006

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: