Komissio vastasi Korholalle bioenergiasta

Aihe: Bioenergia

EU laskee toistaiseksi biopolttoaineiden kohdalla CO2-tasevaikutuksen vain loppukäyttäjän osalta, eikä polttoaineen tuottamisessa syntyneitä päästöjä ole lainkaan otettu huomioon.

Tästä syystä bioenergiasta synnytetty kuva on ilmastonsuojelun kannalta harhaanjohtava ja luo liian suuria odotuksia biopolttoaineista energiankysynnän ja ilmastomuutoksen ratkaisijana. Valitettavan monessa tapauksessa todellisuus on vain päästöjen siirtämistä putkesta toiseen. EU:n alueella bioenergian, varsinkin pohjoismaisen peltopohjaisen energian, CO2-tehokkuus on toistaiseksi heikko. Joidenkin arvioiden mukaan se on varsinkin etanolin kohdalla jopa negatiivinen, jolloin biopolttoaineen tuotanto vaatii enemmän energiaa kuin sitä tekemällä saadaan. Etanoli ei ole ihannepolttoaine sekään lisätessään monien muiden yhdisteiden, kuten aldehydien, päästöjä ilmaan. Sen kylmäominaisuudet ovat myös heikot, samoin polttoarvo on alhainen: autojen kulutus liki kaksinkertaistuu.

Bioenergian tuotanto tehomaatalouden keinoin saattaisi lisätä fossiilipohjaisesti tuotettujen lannoitteiden käyttöä. Vesistöjä ja maaperää ei pitäisi vaarantaa elintarviketuotantoa runsaamman lannoitteiden käytön takia.

Käytäntöä olisi muutettava siten, että kaikkien biopolttoaineiden kohdalla koko elinkaari otetaan huomioon ja arvion tekee puolueeton taho, jotta biopolttoaineiden ekotehokkuutta voitaisiin todella arvioida. Millaisiin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä täsmällisemmän tiedon tuottamiseksi?

E-1347/06FI
Mariann Fischer Boelin
komission puolesta antama vastaus
(29.5.2006)

Komissio on yhtä mieltä parlamentin jäsenen kanssa siitä, että biopolttoaineiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitava. Arvioinnissa on otettava huomioon biopolttoaineiden koko tuotantoprosessi ja käyttöikä sekä energiakasvien viljelystä aiheutuvat päästöt. Komissio on tietoinen, että biopolttoaineisiinkin liittyy hiiliyhdistepäästöjä, koska esimerkiksi energiakasvien viljelyssä käytetään energiaa ja lannoitteita. Elinkaariarvioinnissa pitää ottaa huomioon myös energian ja lannoitteiden käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasut.

Kasvihuonekaasupäästöjen todelliset määrät vaihtelevat muun muassa biopolttoaineiden tuottamiseen käytettävien raaka-aineiden satojen mukaan sekä sen mukaan, miten sadot kasvatetaan ja mihin sivutuotteita käytetään (esim. eläinten ravintona). Tähän saakka tehtyjen elinkaariarviointien mukaan biopolttoaineiden käyttö johtaa hiilipäästöjen nettovähennyksiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna . Vaikka useimmissa tuotantomenetelmissä biopolttoaineiden nettovaikutus kasvihuonekaasuihin on myönteinen, hiilipäästöjen keskimääräisestä vähenemisestä tai erilaisten biopolttoaineiden luokittelusta ei voida sanoa mitään lopullista.

Kuten biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ja biopolttoainestrategiassa esitetään, komission tavoitteena on suosia satojen tehokasta käyttöä biopolttoaineina. Komissio tutkii ja mahdollisesti esittää toimenpiteitä biopolttoaineista saatavien kasvihuonekaasuhyötyjen optimoimiseksi. EU:ssa ja kansallisella tasolla tehdään tutkimusta kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmien kehittämiseksi. Esimerkiksi yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ja konsulttien vastikään tekemässä Well to-wheels -tutkimuksessa on laskettu useiden biopolttoaineiden kasvihuonekaasutase . Euroopan ympäristövirasto suunnittelee tutkimusta, joka koskee erilaisten biomassojen energia- ja hiilidioksiditasetta.

Biopolttoaineiden lämmöntuoton osalta, komission käytössä olevien tietojen mukaan bioetanolin energiasisältö on vain hieman alhaisempi kuin fossiilisten polttoaineiden.

Liikenteen polttoaineisiin käytettävien energiakasvien viljelyn mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset on huomioitu uudessa biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ja biopolttoainestrategiassa. Vaikutukset voivat olla myös myönteisiä, kuten viljelykiertoa parannettaessa. Tietyillä syrjäytymisvaarassa olevilla alueilla energiakasvit voivat pitää maatalousmaan viljelykäytössä, mikä auttaa tulvien ja maanvyörymien ennaltaehkäisyssä ja parantaa luonnonarvoltaan merkittävillä alueilla sijaitsevien maatilojen elinkelpoisuutta.

Täydentävät ympäristöehdot (pakollinen ympäristölainsäädäntö ja maataloutta ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset) ovat maankäytön ja viljelykäytäntöjen lähtökohta, jotta voitaisiin välttää maataloustoiminnan (mukaan lukien energiakasvit) mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset. Lisäksi ehdoissa velvoitetaan säilyttämään monivuotisten laidunten osuus. Komissio arvioi täydentävien ehtojen täytäntöönpanoa vuonna 2007.

Vuoden 2006 aikana komissio tekee arvioinnin myös biopolttoainedirektiivin täytäntöönpanosta ja mahdollisesta uudelleentarkastelusta. Yksi arvioinnin kohteena olevista kysymyksistä on, pitäisikö biopolttoaineiden käyttöä koskevissa kannustimissa ottaa huomioon eri biopolttoaineista ja niiden tuotantoprosesseista saatavat kasvihuonekaasuihin liittyvät todelliset hyödyt. Komissio harkitsee myös sellaisen todistusjärjestelmän käyttöönottoa, jossa ainoastaan biopolttoaineet, joiden viljelyssä noudatetaan ekologista kestävyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia, luetaan mukaan direktiivin tavoitemääriin.

Share Button

28.toukokuu 2006

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: