Huhtikuu 2006: Turpeen surullinen kohtalo

LUE TURPEEN TARINA TÄSTÄ LINKISTÄ Ote kirjasta Olkapäämepin kantapääkausi WSOY 2002

Artikkeli Turvesuo vaatii puun lailla elinkaarianalyysin

Artikkeli Turpeella huikeita kehitysnäkymiä

Kun Suomi on nyt ilmoittanut hakevansa alennusta IPCC:n paneelissa turpeen päästökertoimelle, hanketta tietenkin helpottaisi, ellei Suomen hallitus olisi tammikuussa 2001 vastustanut neuvostossa turpeen luokittelemista uusiutuvaksi. Tuolloin parlamentti oli hyväksynyt yhteispäätösmenettelyssä (RESE-direktiivi, uusiutuvien osuus sähköntuotannossa) turpeen uusiutuvaksi sen vuotuisen kasvunsa osalta (to its annual increment).

Ohessa linkkinä on luku kirjastani (WSOY, 2002), jossa kerron muutoksesitykseni taustoja ja turpeen tarinan. Suomi sen itse kaatoi, asianosaisena sen sana painoi, sillä useimmat jäsenmaat eivät edes tiedä mitä turve on.

Toisaalta hallituspuolueiden jäsenet parlamentissa tekivät töitä määritelmäni hyväksymisen puolesta, esim. demari Paasilinna teollisuusvaliokunnassa. Olin pettynyt ja ällistynyt Suomen päätöksestä ja kysyin KTM:n virkamiehiltä syitä päätökseen. Tärkein syy liittyi
1) YK:n ilmastopaneelin luokitukseen, eli siihen mitä juuri nyt halutaan muuttaa. Katsottiin ettei siitä tule mitään, jos EU:lla ja YK:lla on turpeelle eri määritelmä. KTM:n virkamies sanoi Suomen haluavan tukea turvetta mutta tekevänsä sen veroteknisin toimin. Toinen syy vastustamiseen oli 2) se, ettei asian läpimenoon uskottu.

En pidä kumpaakaan syytä hyvänä.
1) Kaksi rinnakkaista järjestelmää on tietenkin pitemmällä tähtäimellä kestämätön asia. Mutta kysymys oli siitä, että turvetta tunnetaan maailmalla heikosti. Uskoin että on vain ajan kysymys, milloin luokitus YK:n ilmastopaneelissa muuttuu, koska nimenomaan tieteellinen tutkimus on selvästi osoittanut,ettei turve ole fossiilinen polttoaine. Kun nyt Suomi muutosta yrittää saada aikaan, niin olisihan se paljon helpompaa, jos sillä olisi osoittaa tuekseen EU:n oma määritelmä turpeesta uusiutuvana.

2) Ajatus, että jokin ei mene läpi eikä sitä siksi pidä ajaakaan, on tyypillistä vellihousumaisuutta. Tiedän että turve oli myötätuulessa, ja se tuuli haaskattiin pahasti. Komission virkamies, joka vuosia oli istunut turpeen päällä ja vastustanut sen luokittelemista uusiutuvaksi, muutti täysin kantansa kun esittelin hänelle uusinta tutkimusta ja ideaa "uusiutuva vuotuisen kasvun osalta" ja sanoi, että tämä muotoilu ratkaisisi ne ongelmat, joita komissiolla on ollut turpeen suhteen. Hän soitti toimistostani saman tien sille virkamiehelle. joka tuolloin käsitteli asiaa ja käski tutustumaan papereihini. Samalla hän sanoi – seuraavana päivänä oli neuvoston kokous jossa Suomi otti asiaan kielteisen kannan – että olisi "rikollista Suomelta olla puolustamatta" tätä muotoilua.

Share Button

30.maaliskuu 2006

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: