Hirtetään tasa-arvoa haittaavista ruumiinosistaan – ja muita vaali-ajatuksia

On jo myöhäinen yö mutta syytä todeta: Kokoomuksessa tehdään historiaa. Koskaan ei kukaan ehdokas ole saanut aikaan puolueen sisällä sellaista sitoutunutta innostusta kuin Sauli Niinistö nyt tekee. Pahvisaulit heiluivat kun oikea tuli paikalle.

Päivällä olin muutaman tunnin Kolmella Sepällä jakamassa esitteitä ja kuumaa mehua. Illalla menimme Aten kanssa Saulin puolivallattomiin bileisiin Vanhalle. Minulle lankesi kunnia taluttaa Niinistö väkijoukon läpi saliin – saulihuumaa fasilitoidessa mietin, miten tuollaisesta säilyy tervejärkisenä ja suhteellisuudentajuisena. Varmaan täytyy osata unohtaa joka ilta kaikki, niin kehut kuin haukutkin, ja tietää itse kuka on ja mitä haluaa.

Sen Niinistö näytti tietävän. Kuuntelin ehdokkaamme puhetta ilo rinnassa. Hän oli täynnä visiota ja virtaa kun vaaleihin oli vain viikko.

Sauli oli tänään Aamulehden järjestämässä keskustelussa niin loistava, etten yhtään ihmettele demareiden hinkua saada juttua ratkaistua ensimmäisellä kierroksella. He pelkäävät paukkujen loppumista. Halosella olisi tiukat paikat, jos mentäisiin perustelliseen keskusteluun. Kaikki voisi mennä silloin uusiksi. Niinistö on pätevämpi osaaja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Sauli haastaisi, talouspolitiikassa ilman muuta. Mutta haastetta löytyy myös tasa-arvoasioissa. Olisi aika verrata Halosen kuuden vuoden takaisia tasa-arvolupauksia hänen toimiinsa kuuden vuoden aikana. Yksittäinen pankin johtokunnan jäsenen nimitys ei vielä ole sitä tasa-arvon ajamista, mitä niiden puheiden jälkeen voisi odottaa.

Onko sukupuolella sittenkin väliä näissä vaaleissa, sallittaisiinko tällainen puheiden ja tekojen epäsuhta ikinä miespuoliselle ehdokkaalle? Hypoteesini on, että naisehdokkaalle sallitaan pehmeiden puhuminen tasa-arvosta, miesehdokas olisi jo hirtetty tasa-arvoa haittaavista ruumiinosistaan. Eikö falski uudenvuodenpuhe olisi otettu miehen kohdalla vastaan tervan ja höyhenien kanssa – nyt asia vaiettiin kiusaantuneena?

Tässä ykköskierroksen veikkausrivini vielä kerran:
Halonen 48
Niinistö 23
Vanhanen 20
Hautala 3
Soini 2,5
Kallis 2
Lax 1
Lahti 0,5

Listani ei kerro mitään siitä, mitä nämä monet upeat ehdokkaat, vaikkapa Lax, Hautala ja Kallis, ansaitsisivat. Etenkin Lax voi saada kylmäsavustetun lohen kohtalon ihan turhaan. Ehdokkuus on myös suurta uhrausta ja vaivannäköä, ja tuskin tällaisessa myllerryksessä enää vain omaksi hyväksi. Siitä huolimatta, että politiikasta joskus sanotaan kyynisesti sen olevan yhteisten asioiden hoitamista yksityiseksi hyödyksi.

Minua vain hieman harmittaa se kökkö kuva, jonka ehdokas Lahti ohimennen akateemisisesta väestä ja professoreista luo, varsinkin kun hän tuon tuostakin vetoaa akateemisuuteensa ja tieteellisyyteensä. Sieltä suunnalta löytyisi niin paljon skarpimpaa jengiä, että ihan vihloo.

Share Button

06.tammikuu 2006

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: