Torstaina menin Istanbuliin osallistuakseni ekumeeniseen dialogiin, jota EPP-ryhmämme on harjoittanut vuosittain noin viidentoista vuoden ajan. Paripäiväiseen kokoukseen osallistuu lähinnä ortodoksikirkkojen, mutta myös muiden kirkkojen johtoa ja poliitikkoja. Itälaajentuminen on osoittanut nämä tilanteet tarpeellisiksi. Ortodoksisessa kirkossa on kaksi perusnapaa, Konstantinopolin ja Moskovan patriarkaatit, ja kansalliset kirjot kuuluvat vaihtelevasti lähinnä jommankumman alaisuuteen. Muutos poliittisesta viiteryhmästä toiseen voi merkitä murrosta myös kirkkopolitiikan puolella.
Istanbul eli Konstantinopoli eli Bysantti on ihana paikka. Yksinkertaisesti ihana. Mutta ongelmia Turkilla on. Kun kävin vaatekaupassa, myyjä alkoi heti puhua armenialaisten ongelmista.Hä oli selvästi huojentunut kun tiesin kuka Hrant Dink on. Kyseessä oli toimittaja joka sai puolen vuoden vankeustuomion aivan naurettavasta syystä; Orhan Pamukin kaltainen kohtalo.
Perjantai-iltana palasin Brysseliin, ja uutisia lukiessani hämmästyin, miten Tuomioja-keskustelu olikin muuttunut Stubbin lahtaamiseksi. Nyt on kyllä pakko hieman moittia Tuomiojan älyllistä rehellisyyttä. Hän puolustautui, ettei itse asiassa sanonut paljon muuta kuin mitä Stubb on itse nettisivuillaan sanonut. Tulevan puheenjohtajamaan ulkoministerin pitäisi ymmärtää, ettei itsekritiikkiä ja instituutioiden välistä kritiikkiä voi asettaa rinnakkain. Niillä on aivan eri rooli.
Jos joku ei tätä eroa ymmärrä, pitäisikö minun lainata Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Lainaan sitä ulkomuistista, sillä kirjoitan tätä lentokoneessa matkalla Suomeen enkä voi tarkistaa sanavalintoja. Epilogissa kuvataan veljesten elämää aikamiehinä: Männistön Venlan kanssa avioitunut Juhani joskus valitteli Luojalle että tämä oli hänelle säätänyt ja kiinteästi määrännyt niin turskin ja trumantin aviopuolison kuin Venla oli. Kerran Juhani sitten soimasi osaansa Karkkulan Aapelin seurassa, ja Aapeli, luulen hyvinkin tekevänsä, yhtyi Juhanin haukkuihin ja pani pahemmaksi, kutsuen Venlaa ”hurnukaksi”, Töllintetuksi ja Ruokkomassaksi. Äkistipä meni killiin Juhanin silmät ja hän suuttui Aapelille karjaisten Hauku minua mutta älä minun vaimoani. Ja onpa se vaimo, jonka vertaista ei löydy kuin yksi ainoa Ruotsin kuninkaan valtakunnassa
Itse en pannut pahakseni Tuomiojan lausuntoja, paitsi mitä tulee parlamentin vaikutusvaltaan. Siitä hän antoi virheellisen yleistävän kuvan. Amsterdamin sopimuksen jälkeen parlamentista tuli todellinen lainsäätäjä neuvoston rinnalle tuntuu kovin kauan kestävän sen tajuaminen. Ulkopolitiikan alalla emme ole päätösvaltaisia mutta toivottavasti Tuomioja on huomannut että EU on mitä suurimmassa määrin muuta: sisämarkkinoita ja ympäristölainsäädäntöä.
Ja olipa lapsellista pääministeri Vanhaselta ihmetellä, miten Stubbilta löytyy aikaa kääntää ulkoministerin haastattelua. Sellaiset menevät parlamentin tietoon automaattisesti, oli Stubb kommentoimassa sitä tai ei. Parlamentin tiedotustoimisto Helsingissä kääntää olennaiset puheenvuorot; samoin poliittisen ryhmämme tiedottaja tekee sen. Etenkin puheenjohtajuusmaiden kannanottoja seurataan tarkasti. Tämä Stubbin syyttely kavaltamisesta noteerataan myös, samoin kuin vertaukset neuvostoaikaan. Kai ne vähän ihmetyttävät. Olennaista on luonnollisesti Tuomiojan oma lausunto, eikä toki se kuka sen nosti esiin.
Perjantai-iltana lensin Istanbulista Brysseliin, jonne tuli rakkaita ihmisiä eli perhe. Tuntui eksoottiselta, aivan kuin olisin ulkomailla, kun oli aikaa kuljeskella muuallakin kuin suhata kodin, parlamentin ja lentokentän kolmiota. Brysselkin on ihana kaupunki.
