Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien Bulgarian ydinvoimaloiden sulkemista unioniin liittymisen ehtona

Euroopan komission väite, jonka mukaan voimaloiden tason parantaminen ei ole taloudellista, on osoittautunut vääräksi

Korholan kysymys: Bulgarian liittyminen Euroopan unioniin

Euroopan komissio velvoitti Euroopan unionin puolesta vuonna 1999 Bulgarian sulkemaan neljä sen kuudesta ydinvoimalasta maan unioniin liittymistä koskevien keskustelujen ehtona. Komissio väitti, että näiden yksiköiden tason parantaminen ei olisi taloudellista. Kaksi yksikköä on suljettu sopimuksen mukaisesti, ja kaksi muuta on määrä sulkea vuoteen 2006 mennessä. Mittavien investointien ja riippumattomien tarkastusten jälkeen nämä yksiköt täyttävät nyt kaikki turvallisuusvaatimukset, eikä neuvoston atomikysymysryhmä ole ilmoittanut lisäseurantaa tarpeelliseksi. Bulgariasta on nyt tullut sähkön nettoviejä suhteessa sen kaikkiin naapurimaihin, ja se on ajoittain täyttänyt sataprosenttisesti alueen sähkövajeen. Jos jäljellä olevat sulkemiset etenevät Euroopan komission vaatimalla tavalla, alueen sähkönsaanti kärsii. Myös kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, koska sulkemiset korvataan osittain ruskohiilivoimaloilla. Euroopan parlamentin mietinnössä Bulgarian tasavallan hakemuksesta liittyä Euroopan unionin jäseneksi (G Van Orden, lähde: PE 355.322, kohta 33) Euroopan parlamentti on pyytänyt neuvostoa suhtautumaan joustavasti sulkemisen ajankohtaan siihen asti, kunnes voidaan saada käyttöön uutta päästövapaata korvaavaa kapasiteettia, mikä ei toteudu ennen vuotta 2011. Balkanin alueen energiataseessa ja markkinaolosuhteissa on sopimuksen allekirjoituksen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja Euroopan komission väite, jonka mukaan näiden voimaloiden tason parantaminen ei ole taloudellista, on osoittautunut vääräksi. Voiko komissio näin ollen tukea sopimusten ja erityisesti kahden seuraavan yksikön sulkemispäivämäärien uudelleenarviointia? Lopuksi totean, että Euroopan komission on korvattava Bulgarialle tarpeettomat sulkemiset, joiden kustannukset ovat yli 500 miljoonaa euroa. Onko tällainen maksu oikeutettu minään ajankohtana ja erityisesti nyt, kun EU:n talousarvio on erittäin perinpohjaisen tarkastelun kohteena?

Olli Rehnin komission puolesta antama vastaus E-2421/05FI
(29.8.2005)

Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, liittymisneuvotteluissaan Bulgaria energiaa koskevan luvun käsittelyn yhteydessä sitoutui sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalan 1 ja 2 yksiköt ennen vuoden 2003 alkua. Tämän sitoumuksen mukaisesti molemmat yksiköt suljettiin vuoden 2002 lopussa.

Bulgaria sitoutui sulkemaan myös 3 ja 4 yksiköt vuonna 2006, mikä on liittymissopimuksen mukaista.

Sitoumukset ovat perustuneet turvallisuusnäkökohtiin, jotka liittyvät reaktorityypin (VVER 440/230) suunnitteluun, ja komissio haluaisi korostaa, että neuvoston järjestämällä vertaisarviointikäynnillä (vuonna 2003) asiantuntijaryhmä totesi, että neuvoston edellisissä ydinturvallisuutta koskeneissa kertomuksessa annettujen suositusten täytäntöönpanossa oli edistytty huomattavasti mutta sitoumuksia sulkea voimalan yksiköitä olisi kuitenkin edelleen noudatettava.
                                                        
Kozloduyn ydinvoimalan 5 ja 6 yksiköt poikkeavat tyypiltään edellä mainituista yksiköistä ja niiden tuotantokapasiteetti on suurempi kuin 1–4 yksiköiden yhteinen kapasiteetti. Nämä 5 ja 6 yksiköt jatkavat toimintaansa ja ovat ydinsähkön merkittävä lähde.

Tämän vuoksi komissio on vakuuttunut, että Bulgaria noudattaa sitoumuksiaan sulkea yksiköitä liittymissopimuksessa esitetyn mukaisesti.

EU:n rahoituspaketin, jolla pyritään lieventämään 1–4 yksiköiden sulkemisen vaikutuksia, kokonaisarvo on 550 miljoonaa euroa vuoteen 2009 asti. Lisäksi Euratom on myöntänyt 212 miljoonan euron lainan Kozloduyn ydinvoimalan 5 ja 6 yksiköiden uudistamiseen. EU:n 550 miljoonan euron rahoituksen kokonaismäärä pohjautuu laajentumisen pääosaston palkkaamien riippumattomien asiantuntijoiden laskelmiin. Heidän tehtävänään oli arvioida Kozloduyn ydinvoimalan 1–4 yksiköiden sulkemisen merkittävimmät vaikutukset. Lopullisesta rahoituspaketista päätettiin liittymisneuvottelujen puitteissa.
Pakettiin sisältyvät yksityiskohtaiset säännöt EU:n myöhemmän, liittymissopimuksen mukaisesti liittymisen jälkeen antaman avun täytäntöönpanosta (70 miljoonaan euroa vuodessa ajanjaksolla 2007–2009).
Suurin osa tuesta kanavoidaan Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamista tukevan kansainvälisen rahaston kautta. Kansainvälistä rahastoa hallinnoi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) lukuisten rahoittajien puolesta.
Kyseisen kansainvälisen rahaston toimialaan kuuluvat käytöstäpoistamistoimien lisäksi energiatehokkuuden ja uusiutavan energian alan hankkeiden tukeminen. EBRD:n raportoimien tuoreimpien tulosten perusteella voidaankin tässä yhteydessä todeta, että rahoitetuista hankkeista on jo koitunut lähes 270 MW:a vastaava energiasäästö ja hiilidioksidipäästöjen (CO2-päästöt) vähentyminen yli miljoonalla tonnilla vuotta kohti. Näin ollen hankkeilla on sekä vähennetty energian kulutusta energiatehokkuustoimenpiteiden avulla että edistetty ympäristön tilaa kiinnittämällä huomiota ilmastonmuutoskysymyksiin.

Share Button

28.elokuu 2005

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: