Kioto sai kovan kilpailijan, joka voi kuitenkin pelastaa sen- Kuuden maan ilmastosopimus voi saattaa EU:n ilmastopolitiikan kriisiin

Lehdistötiedote 5.8.08, julkaisuvapaa heti

”Kioton sopimus sai kuuden maan ilmastosopimuksesta kovan kilpailijan, mutta sitä ei pitäisi suoralta kädeltä tyrmätä”, sanoo MEP Eija-Riitta Korhola Yhdysvaltain ja viiden muun maan viime viikolla Laosissa julkistamasta energia- ja ilmastosopimuksesta.

Kuuden maan sopimus ei ole vaatimaton hanke 140 maan ratifioiman Kiotonkaan rinnalla: sen allekirjoittajajoukko kattaa noin puolet maailman BKT:sta, väestöstä, energiankulutuksesta ja päästöistä. ”Vaikka uusi hanke on kolaus YK:n ilmastosopimuksen Kioton arvovallalle, se voi jopa pelastaa Kioton pahimmat puutteet. Siksi ympäristöjärjestöjen kannattaisi miettiä muutamaan kertaan ennen täystyrmäystä.”

”Kioto voi olla teoriassa hyvä, mutta käytännössä se on katastrofi, koska se ei aseta rajoituksia kehitysmaiden päästöjen kasvulle – ja juuri siellä kaksi kolmannesta kasvusta tapahtuu. Näin se aiheuttaa globaalissa taloudessa hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä sinne, missä päästörajoja ja korkeita ympäristönormeja ei ole. Kioto on myös tehoton: ilmaston lämpenemisen ongelmaan päästöjen vähentäminen Kioton tahtiin on liian hidas tie. On välttämätöntä tehdä myös suoranaisia teknologiahyppäyksiä”, Korhola toteaa.

”Siksi uusi sopimus voi aidosti tukea ilmastotavoitteita. Kiinan ja Intian mukanaolo uudessa teknologiakumppanuussopimuksessa on kiistattoman hyvä uutinen maailmalle – se tulee estämään ympäristömielessä vastuuttomia investointeja ja tällä tavoin paikkaa juuri niitä porsaanreikiä, joita Kioto synnyttää. Näin ollen se oikaisee kilpailuolosuhteitakin. Samalla tämä tulee alentamaan ympäristöystävällisen teknologian hintaa.”

”En ihmettelisi vaikka Venäjä liittyisi vastaisuudessa sopimukseen – nautittuaan ensin aikansa Kioton suomasta rahoituksesta. Myös Suomen kannattaisi nopeasti tutkia läheisen yhteistyön mahdollisuutta kuuden koplan kanssa. Suomessa on ympäristöteknologian huippuosaamista, ja tässä olisi meillekin suuret markkinat.”

Korhola arvioi uuden tilanteen suistavan kuitenkin EU:n ilmastopolitiikan jonkinasteiseen kriisiin. ”Tämä alleviivaa ilmastopolitiikkamme kangistavuutta. Konsepti ei vähennä päästöjä mutta kasvattaa byrokratiaa. Päästökauppaa on kritisoitu kun on huomattu sen vaikutus sähkön ja polttoaineiden hinnannousuun ja ympäristötietoisen eurooppalaisen kilpailukyvyn heikentymiseen. Kun viimeistään nyt on selvää, ettei päästökaupasta tulekaan maailmanlaajaa järjestelmää, on pakko kysyä onko Euroopan tie yksipuolisuudessaan viisas.”

Lisätietoja Eija-Riitta Korhola 040 5360326

Share Button

04.elokuu 2005

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: