KORHOLA ENERGIAPALVELUDIREKTIIVISTÄ:
EU-MAIDEN YHTÄLÄISET SÄÄSTÖTAVOITTEET EPÄREILUJA
Eija-Riitta KORHOLA (kok) pitää energian loppukäytön tehokkuutta ilmastopolitiikan kannalta keskeisenä. "Energiapalveludirektiivin on tarkoitus täydentää päästökauppadirektiiviä kohdentamalla säästötoimet sen ulkopuolisiin aloihin, ja jatkaa energiansäästön prosessia energian loppukäyttäjien piirissä". Korhola itse toivoi ympäristövaliokunnan lausunnonantajana, että tämä olisi antanut tilaisuuden korjata niitä ongelmia ja kilpailuvääristymiä, joita päästökauppadirektiivi sisältää.
Korhola vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoi niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan. "Paradoksaalista ehkä, mutta kohdellessamme yhtenäisesti jäsenvaltioita asetamme ne eriarvoiseen asemaan". Korhola olisi halunnut palauttaa säästövelvoitteita koskevan artiklan takaisin komissiolle, jotta luotaisiin kunkin maan erilaisen säästöpotentiaalin huomioon ottava järjestelmä.
"Valitettavasti ympäristövaliokunta hyväksyi komission yhtäläiset säästötavoitteet", Korhola pahoitteli. Hän kertoi, ettei vastusta säästöjen kunnianhimoisuutta vaan niiden epäreiluutta: jälleen kerran niitä kohdennetaan väärin. "Joillekin annettu tavoite on todella tiukka, toisille taas naurettavan helppo. Oma kotimaani Suomi, joka on satsannut jo vuosikausia energiankäytön tehokkuuteen, joutuu aivan erilaisen haasteen eteen kuin vaikkapa Puola. Yhteisillä markkinoilla kyseessä on kilpailua vääristävä tekijä, kun jo toteutettuja toimia ei oteta tarpeeksi huomioon eikä jäsenvaltioille anneta riittävästi liikkumavaraa", Korhola kritisoi.
"Ehdotuksessa kyllä mainitaan varhaisten toimien huomioiminen kiinteän yhteisen tavoitteen keventämisessä, mutta niin kauan kun säästöjen todentamismenetelmä ei ole yksiselitteisen selkeä, ei kukaan voi tietää, mitä toimia tullaan hyväksymään. Mallillani Euroopan laajuinen säästöpotentiaali olisi otettu tarkastelun alle ja jaettu maakohtaisesti kullekin säästöpotentiaalinsa mukaan. Näin olisimme olleet jopa kunnianhimoisempia kuin nyt, ja mikä parasta, kestävällä tavalla", Korhola totesi. Hän pahoitteli sitä, että asia ajautui heikkoon kompromissiin. "Asia lienee koettu kiireiseksi mutta kiire voi kostautua neuvoston kanssa, jopa sovitteluun asti".
