Korhola uimaveden laadusta: Tavoitteet EU:lta, keinot jäsenmailta

"Uimaveden laatua koskeva direktiivi on strateginen, koska se heijastaa EU:n ympäristöpolitiikan perusvaikeutta – jäsenmaiden olosuhteiden suurta eroa. Siihen on siis reagoitava oikein. Itse tulen maasta, jossa on 187 888 järveä. On selvää, että me turhautuisimme, jos keinot olisivat samat kuin vaikkapa Luxemburgilla. Siksi on tärkeää sekä järjen valon että ympäristön kannalta, että keskitymme tavoitteisiin mutta jätämme keinot jäsenmaille", vaati Eija-Riitta KORHOLA (kok) tänään Strasbourgissa.

"Onneksi ehdotus antaakin jäsenmaille enemmän joustoa määritellä itse ne uimarannat, jotka ovat ns. EU-rantoja. Tältä osin yhteisen kannan 'uimavesien' määritelmä on hyvä. Omassa maassani se merkitsee viranomaisten hallinnollisen taakan vähentymistä laadunvalvonnan siitä kärsimättä, painotti Korhola istuntopuheessaan.

Korholan mukaan uimavesidirektiiviä tarvitaan, koska nykyinen direktiivi on vanhentunut, ja uudistus kuvastaa vesien hygieenistä tilaa nykyistä paremmin.

Korhola ilmoitti parlamentin muutosehdotuksissa olevan kuitenkin paljon sellaista, mitä hän ei voi hyväksyä."Määräaikojen tiukentaminen vuodesta 2015 vuoteen 2011 on ongelmallista mm. vesipuitedirektiivin aikataulujen vuoksi. Vuonna 2011 jäsenmailla ei välttämättä ole kaikkia tietoja uimavesien luokittelemiseksi. Lisäksi vesipuitedirektiivin mukaan vesien hyvä tila on saavutettava vuoteen 2015 mennessä, johon jäsenmaiden nyt suunnittelemat toimet tähtäävät, eikä niiden aikaistaminen ole helppoa", Korhola varoitti.

Korholan mielestä hankalin parlamentin muutosehdotuksissa on aikomus poistaa 'tyydyttävän/riittävän' uimaveden luokka. "On muistettava, että se oli ehdoton edellytys neuvoston yhteisen kannan saavuttamiselle. Sama ongelma koskee rannikkovesien ja makeiden vesien raja-arvojen yhtenäistämistä. Erilaisille raja-arvoille on tieteelliset perusteet eikä niissä lisätä uimareille aiheutuvaa riskiä. Parlamentissa laadittu kompromissiehdotus on askel parempaan suuntaan. Jollei 'riittävä' -kategoriaa hyväksytä, vaarana on, että koko hanke kaatuu neuvostossa. Tämä olisi erittäin valitettava asia ympäristön kannalta – jotkut jäsenmaathan varmaan antavat mieluummin hankkeen kaatua kuin suostuvat raja-arvojen tiukennuksiin", Korhola epäili.

Share Button

08.toukokuu 2005

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: