Sanat rahoiksi, rahat teoiksi (Nykypäivä)

Sanat rahoiksi, rahat teoiksi

Suomalainen johtava ympäristöviisaus keskittyi kuluneella viikolla Elsassin maisemiin, kun parikymmenhenkinen joukko ympäristöalan professoreita ja tutkijoita Helsingin Yliopistosta, Suomen Akatemiasta, Ilmatieteen laitokselta, Metlasta ja Suomen Ympäristökeskuksesta tuli vieraakseni Strasbourgiin tutustumaan ympäristölainsäätäjän työhön. Tämä oli jo toinen kerta – huhtikuussa 2002 joukko vieraili Brysselissä.

Yhteistyö on tervetullutta mutta ei mikään itsestäänselvyys. Maailma ei ole sen muotoinen, että akateeminen tieto valuisi poliitikolle esiin itsestään. Jotakin täytyy siis hakemalla hakea.

Yrityksiltä ja kansalaisjärjestöiltä tietoa tulee. Ja hyvä niin, sillä viisas meppi arvostaa lobbausta. Meidän on syytäkin kuulla tuottajia, jos laadimme heille raja-arvoja ja kiellämme materiaaleja. Kansalaisjärjestöt puolestaan tekevät tärkeää työtään korostaessaan riskejä kuluttajan kannalta, varoittaessaan vaarallisista aineista ja kertoessaan niiden haittavaikutuksista. Ne ovat asettuneet suojelemaan tavallisen kuluttajan etua ja tekevät sen tehokkaasti.

Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, mutta niissä on omat rajoituksensa. Teollisuudella on taipumus varmistaa yrityksen voitto lyhyellä aikavälillä, ja tämä saattaa aiheuttaa haluttomuutta satsata uuteen, ennemmin tai myöhemmin välttämättömään tuotekehittelyyn. Kansalaisjärjestöillä taas on kiusaus yksinkertaistaa, mustavalkoistaa asioita, vaikka todellisuus on monimutkainen, ja yhden ongelman ratkaisu yhtäällä saattaa pullauttaa uuden ongelman toisaalla. Kun poistetaan lyijy bensiinistä, saadaan tilalle joukko hiilivetyjä, joista ei edes tiedetä mitä ne vaikuttavat. Tai kun autonosat on saatu kierrätyskelpoisemmiksi, auton paino nousee ja polttoaineen kulutus kasvaa. On kuitenkin helppo käsittää, ettei sellainen ympäristöjärjestö menesty, jonka täytyy sanoa: me kyllä yritämme korjata tilannetta tässä kohdin mutta sen seurauksena saattaa tulla muutama ongelma tuossa kohdin.

Nämä kaksi tahoa tulevat joka tapauksessa poliitikolle tutuksi, sillä molempien edut ovat yhtä lailla pelissä. Mutta muualla on koko joukko tutkijoita, joiden työstä poliitikkojen pitäisi tietää paljon enemmän. Heillä vain ei ole välitöntä tarvetta tulla lobbaamaan. Vaikka yhteiskunta tukee akateemista tutkimusta, valitettavasti juuri tämä tieto jää lainsäätäjiltä usein pimentoon.

Matkan ohjelmaan kuului mm. Itämeren tilaa ja ilmastomuutosta koskeva seminaari sekä vierailu Euroopan tiedesäätiössä. Seminaariin osallistui myös komission tutkimuksen pääosaston johtava virkamies, joka oli vilpittömän ilahtunut tieteen ja politiikan kohtaamisesta parlamentissa.

Kokoomusmeppien Itämeriehdotus on saanut kilpailijoilta katkeraa kritiikkiä, mutta nyt kaikki oli toisin. Nämä tutkijat jos ketkä ymmärtävät sen, että Suomelle ei enää riitä vain se että jotkut toistelevat keksimiämme sanoja. Sanojen on muututtava rahoiksi, jotka muuttuvat paremmiksi ympäristöteoiksi.

Nykypäivä 14.04.05

Share Button

13.huhtikuu 2005

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: