Korholan kysymys NSA-yhteistyöstä EU:ssa ja AKT-maissa

Töitä on tehtävä vielä paljon

Korholan kysymys: Cotonoun sopimuksen 4–7 artiklassa määritellään AKT-yhteistyön partnereiksi nk. non state actors (NSA) eli yksityinen sektori, ammattijärjestöt ja kansalaisyhteiskunta. Alustavia askeleita on otettu yhteistyön käytäntöjen luomiseksi, mutta töitä on tehtävä vielä paljon, jotta NSA:t pystyisivät todellisesti osallistumaan EU:n kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen niin Euroopassa kuin AKT-maissakin.

Miten komissio aikoo toteuttaa Cotonoun sopimuksen hengessä NSA-yhteistyön, niin että voidaan puhua todellisesta kumppanuudesta? Minkälaisia dialogimekanismeja aiotte luoda sekä Brysseliin että delegaatioihin tämän kumppanuuden tukemiseksi?

Poul Nielsonin komission puolesta antama vastaus E-1875/04FI (21.10.2004)

Euroopassa on jo vuosien ajan käyty erittäin tiivistä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuoropuhelun asema vahvistuu edelleen sekä yleisellä tasolla että sektorikohtaisesti säännöllisten komission ja valtiosta riippumattomien toimijoiden (NSA) verkostojen välillä käytyjen keskustelujen kautta. Näihin keskusteluihin osallistuvat myös valtiosta riippumattomat järjestöt, muut kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja muut talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolet. Kansalaisyhteiskunnan eri toimijoilla on lisäksi jo vuosien ajan ollut tärkeä rooli avun täytäntöönpanossa, sillä ne vastaanottavat rahoitustukea ”omiin aloitteisiinsa” sekä toimiinsa, jotka liittyvät komission ennalta määrittelemiin maantieteellisiin tai temaattisiin painopistealueisiin.

AKT:n ja EU:n välisen yhteistyön kumppanuusulottuvuus on edistänyt osallistavien lähestymistapojen asteittaista vakiintumista ja yhdenmukaistumista. Vihreän kirjan pohjalta käytyihin keskusteluihin osallistuttiin hyvin laajasti, ja ne johtivat neuvotteluihin ja sittemmin Cotonoun sopimuksen allekirjoittamiseen kesäkuussa 2000. Osallistuminen, myös yhteistyöstrategioihin liittyvien kuulemisten muodossa, on selvästi mainittu AKT–EY-yhteistyön perusperiaatteiden joukossa. Muut yhteistyön maantieteelliset puitteet ennakoivat osallistavien lähestymistapojen käyttöönottoa erityisesti ohjelmien täytäntöönpanossa sekä keskustelufoorumien kehittämisessä paikallisella tasolla. Kaikilla alueilla on nähtävissä, että valtiosta riippumattomat toimijat osallistuvat lisääntyvässä määrin ja liittyvät myös poliittiseen vuoropuheluun.

Komission ulkomaanavun hallinnonuudistuksen puitteissa toteutettu sisäinen hajauttaminen eli vastuun siirtäminen lähetystöille on omiaan vahvistamaan osallistavia lähestymistapoja ja rohkaisemaan kansalaisyhteiskunnan rakentamista kumppanimaissa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tule unohtaa EU:n kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja sen kanssa käytävää vuoropuhelua.

Kansalaisyhteiskunnan kanssa kumppanimaissa käytävä vuoropuhelu tehostui vuonna 2001, jolloin valmisteltiin maakohtaisia strategia-asiakirjoja, jotka muodostavat kullekin kumppanimaalle ja -alueelle kohdistettavan yhteisön avun suuntaviivat. Kansalaisyhteiskunta oli nyt ensimmäistä kertaa mukana näissä ohjelmasuunnittelua koskevissa vuoropuheluissa. Huolimatta tietyistä heikkouksistaan tämän ensimmäisen kokeilun tulokset ovat melko rohkaisevia. Tämä näkyy niiden tapausten määrässä, joissa on järjestetty kuulemisia (62/68) ja joissa maakohtaisia strategia-asiakirjoja on muokattu kuulemisten jälkeen (36 tapausta), sekä valmiuksien parantamiseen varatun summan koossa (noin 200 miljoonaa euroa). Näiden ohjelmien tutkinta edistyy ja erityyppiset NSA:t (valtiosta riippumattomat järjestöt, ammattiyhdistykset, järjestöt, kauppakamarit, jne.) ovat mukana sekä niiden valmistelussa että täytäntöönpanossa.

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta on tullut kiinteä osa komission normaalia työskentelytapaa, ja tässä mielessä voidaan kaikkien osapuolten kasvava sitoutuminen hyvin havaita. Osallistuminen on kuitenkin avoin prosessi, jonka laatua tulee edelleen merkittävästi parantaa. Laatua voidaan arvioida esimerkiksi suhteessa osallistuvien toimijoiden jakaumaan ja mielipiteiden huomioonottamiseen yhteistyön painopistealueilla. Ohjelmasuunnittelun luonne yhdessä maakohtaisten strategia-asiakirjojen tarkastelun kanssa suosii tätä asteittaista kehittämistä. Komissio on kehittänyt tarpeelliset välineet, joilla havaitut heikkoudet voidaan asteittain korjata, vaikka parannukset joissakin tapauksissa olisivatkin tarpeellisempia painopistealueiden ”poliittisella” (kaikkien osapuolten saaminen vakuuttuneiksi keskustelun avaamisen tarpeellisuudesta) kuin ”teknisellä” tasolla.

Yksityinen sektori osallistuu vuoropuheluihin ja kuulemisiin edustajiensa välityksellä saman arvoisena kuin muutkin NSA:t, mutta se on mukana myös yhteistyön täytäntöönpanossa erilaisten rahoitusvälineiden kautta. Näiden välineiden tavoitteena on edistää liiketoiminnalle suotuisan ympäristön luomista ja yksityisyrittäjyyden vahvistumista tasapuolisen talouskasvun edistäjänä.

On myös huomattava, että vuodesta 1975 lähtien komissio osallistui budjettikohdasta 210203 yhteistyön ja koordinaation rahoittamiseen eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteyskomitean kautta vuoden 2001 loppuun. Vuonna 2002 valtiosta riippumattomien järjestöjen ryhmät ja verkostot liittyivät yhteen ja muodostivat Euroopan laajuisen valtiosta riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen keskusjärjestön (Concord), joka edustaa yli 1200 valtiosta riippumatonta järjestöä.

Koordinaatio mahdollistaa keskustelun erityisesti kehityspolitiikkojen suuntaviivoista, mukaan luettuina AKT-maiden kanssa tehty sopimus ja valtiosta riippumattomien toimijoiden (NSA) osallistuminen. Concord on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista yhteistyöstrategioita koskeviin kuulemisiin.

Kaupan alalla komissio on rahoittanut budjettikohdasta 210203 useita oikeudenmukaiseen kauppaan liittyviä toimia.

Share Button

15.marraskuu 2004

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: