Komissio vastasi Korholan kysymykseen köyhyyden vähentämisestä

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1871/04
esittäjä: Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: Köyhyyden vähentäminen yhteisön toimin

Euroopan unioni on sitoutunut YK:n vuosituhatjulistuksen mukaisiin tavoitteisiin eli köyhyyden vähentämiseen maailmassa. Neuvosto ja komissio ovat todenneet lausunnossaan Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikasta, että köyhyyden vähentämisen on oltava päätavoite kaikessa yhteisön kehitysyhteistyössä (ks. http://europa.eu.int/comm/development/body/legislation/docs/council_ statement.pdf#zoom=100). Periaate on kirjattu myös sopimuksen Euroopan perustuslaista III-218 artiklaan.

Kuinka komissio aikoo edistää köyhyyden vähentämistä yhteisön kehitystyöinstrumenttien avulla? Miten varmistetaan, että yhteisön kehitysyhteistyövarat käytetään maailman köyhimpien maiden tukemiseen, eli siellä, missä köyhyyttä on eniten?

E-1871/04
Poul Nielsonin
komission puolesta antama vastaus
(1.10.2004)

Köyhyyden poistaminen on tällä hetkellä suurin maailmanlaajuinen haaste. Viidesosa kaikista ihmisistä on erittäin köyhiä. EU:lla on tärkeä asema köyhyyden vastaisessa taistelussa. EU:n osuus koko maailmassa annetusta kehitysavusta on 55 prosenttia eli noin 30 miljardia euroa vuodessa. Tästä määrästä komissio hallinnoi yli viidesosaa. Kehitysapua annetaan yli 160 maalle, alueelle tai järjestölle eri puolilla maailmaa.
Kuten neuvoston ja komission julistuksessa marraskuulta 2000 todetaan, yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on vähentää köyhyyttä ja lopulta poistaa se kokonaan. Yhteisö ottaa erityisesti huomioon alhaisen tulotason maiden tilanteen jakaessaan kehitysyhteistyövaroja. Vuonna 2003 yhteisön kehitysavusta 43 prosenttia kohdistettiin alhaisen tulotason ja vähiten kehittyneille maille. Apua annetaan myös niille keskitulotason maille, joissa on paljon köyhiä ja jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan johdonmukaisia köyhyyden alentamista koskevia strategioita.
Sopimuksessa Euroopan perustuslaista vahvistetaan kehitysavun kohdistamista köyhyyden vastaiseen taisteluun. Yhdistyneiden kansakuntien 189 jäsenmaan vuonna 2000 hyväksymät vuosituhattavoitteet ohjaavat yhteisön politiikkaa ja toimia tällä alalla. Yhteisö osallistuu kaikkien vuosituhattavoitteiden edistämiseen – tietenkin köyhyyden vähentäminen mukaan luettuna – kohdentamalla kehitysavun kuudelle avainasemassa olevalle alalle, jotka ovat keskeisiä tavoitteiden saavuttamisessa ja joilla se voi tuottaa erityistä lisäarvoa:
kaupan ja kehityksen yhteys (yhteisöllä on yksinomainen toimivalta kauppaa koskevissa kysymyksissä, kauppa katsotaan kasvun veturiksi)
alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö (tarpeellisia kehitysmaiden yhdentymiseksi maailmantalouteen; EU on esimerkki onnistuneesta alueellisesta yhdentymisestä) makrotalouspolitiikan tukeminen ja sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus (yhteisö on asteittain lisännyt terveydenhuolto- ja opetusalalle kohdistuvaa budjettitukeaan erityisesti maille, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan köyhyyden vähentämiseen tähtääviä strategioita)
liikenne (yhteisöllä on korkeatasoista asiantuntemusta ja kokemusta, minkä tunnustavat edunsaajat ja muut rahoittajat, kuten Maailmanpankki; sillä on käytettävissään liikenneinfrastruktuurien laajaan kehittämiseen tarvittavat varat)
elintarvikevarmuus ja maaseudun kestävä kehitys (kehitysmaille on tyypillistä maaseudun köyhyys. Yhteisö voi tarjota alueellisen lähentymistavan, kriittistä massaa ja yhteyden tutkimus- ja kehitystoimintaan)
institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, erityisesti hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate (poliittisen vuoropuhelun luonne ja yhteisön ”puolueettomuus” ovat tärkeitä tekijöitä).
Yksi vuosituhattavoitteista on puolittaa niiden ihmisten määrä (tällä hetkellä 1 miljardi), joilla ei ole puhdasta juomavettä. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden sekä Euroopan unionin (AKT–EU) ministerineuvosto sopi vastikään vesialan 500 miljoonan euron AKT–EU-välineen perustamisesta.
Lisätietoja yhteisön kehitysavun tavoitteista ja toiminnasta saa yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja ulkomaanapua koskevasta vuoden 2004 vuosikertomuksesta, joka toimitettiin parlamentille heinäkuussa 2004.
Köyhyyden vastainen taistelu edellyttää rahoituksen lisäämistä. EU sitoutui Barcelonassa vuonna 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa korottamaan julkista kehitysapuaan (JKA) tukeakseen Monterreyssa saavutettua konsensusta kehitysyhteistyön rahoittamisesta. Tämän johdosta kehitysavun määrä olisi 8 miljardia euroa enemmän vuodesta 2006 alkaen (0,39 prosenttia EU:n bruttokansantulosta eli BKTL:sta). Tämänhetkisten ennusteiden mukaan EU:lla on vuosina 2003–2006 käytettävissään yhteensä yli 19 miljardia euroa ylimääräistä julkista kehitysapua.
Köyhyyden vähentäminen edellyttää kuitenkin muutakin kuin rahallista apua. Kyse on suurelta osin oikeiden kannustimien luomisesta kehitysmaissa: vakaan makrotaloudellisen ympäristön saavuttamisesta, asianmukaisten puitteiden luomisesta investoinneille, hyvän hallintotavan varmistamisesta siten, että varoja hallinnoidaan moitteettomasti ja tehokkaasti, laajan avoimuuden edistämisestä ja korruption torjumisesta.
Kyse on myös kehitysmaiden paremmasta pääsystä maailman kauppajärjestelmään. EU:lla oli keskeinen asema kehityksen saamiseksi etusijalle Dohan kehitysohjelmassa. Genevessä jokin aika sitten tehty sopimus korostaa kehitysulottuvuutta. Komissio pyrkii varmistamaan, että Dohan kehitysohjelma todella antaa mahdollisuuden kaikille kehitysmaille, ei ainoastaan suuremmille voimakkaasti kehittyville talouksille vaan myös pienemmille ja vähiten kehittyneille maille. Komissio on tämän vuoksi lisännyt merkittävästi rahoitusapuaan auttaakseen kehitysmaita hyötymään enemmän kaupasta. Se myöntää vuosittain tällä alalla tukea noin 700 miljoonan euron arvosta uusina sitoumuksina. Tuki kohdistuu kehitysmaiden alueellisiin yhdentymispyrkimyksiin maiden integroimiseksi paremmin maailmantalouteen.

Share Button

03.lokakuu 2004

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: