Eoroopan unionin perusoekeoskirja pohjoiskarjalaisittaen

Käännös: Kimmo Nevalainen

Eoroopan unionin perusoekeoskirja pohjoiskarjalaisittaen

Kääntäjän johdanto:
Pohjois-Karjalalla ei ole omaa murretta, vaan se on sekoitus savoa, kainuuta ja eteläkarjalaista lietsitystä, vaikka jälkimmäistä ei halutakaan ääneen sanoa.

Kaikesta tästä johtuu, että samat asiat voi sanoa pohjoiskarjalaisittain monella eri tavalla, ”oikeaa” tapaa kääntää asiat pohjoiskarjalaksi ei edes ole olemassa. Murre on niin pienipiirteistä, että jo muutaman kymmenen kilometrin matkalla sama asia sanotaan eri tavalla. Seuraavat käännökset saattaisivat olla lähellä pielisjärveläistä mielenmaisemaa, mutta tietty varaus asioihin on joka tapauksessa jätettävä.

Kirjoittamisen tekee hankalaksi se, että pohjoiskarjalankin murre on muotoutunut alun perin puhuttavaksi, ei kirjoitettavaksi. Niinpä esimerkiksi painotukset ja murteelle tyypilliset puolitoistakonsonantit eivät tekstistä valitettavasti välity.

Pohjoiskarjalainen ihminen epäilee periaatteessa kaikkea ulkopuolelta tulevaa. Toisaalta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on paljon asioita, jotka ovat pohjoiskarjalaisille itsestäänselvyyksiä.

1. artikla

Kaekki ne on muuten niin kun sinä ja minä. Mitteepä sitä muita arvostelemmaan.

2. artikla

Kaekkiin pittää soaha ellee raohassa. Roettijot pittäähi panna linnaan, jos ne siellä jottaen oppisi, vaen ei niitä soa ruveta tappammaan kuitenkaa olipa ne tehnynnä mitä tahasa.

4. artikla

Kettää ei soa reäkätä.

6. artikla

Immeiset soapi liikkuu siellä missä niitä huvittaa ja assiit pittää hoetoo niin, jotta kenenkää ei tarvihe pelätä, olipa se sitten missä tahhaan, jos ei nyt ihan joron jälillä kuitenkaa.

7. artikla

Kun joku haluvvaa olla raohassa, siihen ei oo kenelläkkää mittäe sanomista. Ja sitten jos se on jostaen assiista jottaen mieltä, pittää se ottoo tosissaan.

9. artikla

Kun kaksi immeistä haluvvaa männä naemissiin, niin mitteepä se muille kuuluu.

12. artikla

Jos jotkut haluvvaa yhessä tehä jottaen, niin kyllä niihen pittää se soaha tehä, kun tekkööt sen sillä tavalla, jotta eivät oo muille pahhoo tekemässä. Ja ylipeätään mitä viikkoo siinä on, jos jotkut haluvvaa vaekka työpaekan asioeta hoetoo paremmaksi ja sillä tavalla moalimmoo parantoo. Politiikasta puhumattakaa.

18. artikla

Soattaa se olla silläe tavalla, jotta kaekkiin assiit ei oo yhtä hyvällä mallilla kun meillä. Sillon kun jonnii pittää henkesä kaopalla lähtee pakojjaaseen, niin pittäähän sille hyvänen aeka katto löyttyy peän peälle ja ruokkoo kansa teältä, missä se soapi raohassa ellee. Ja tunttuu siltä, jotta viissammatkii on tästä assiista sammoo mieltä.

20. artikla

Laki se on muuten sama kaekille, vaekka herrat ne soattaa olla välillä tästäe assiista eri mieltä, ja arvooppas, mihinkä suuntaan.

23. artikla

Kun naenen ja mies tekköö sammoo työtä niin johan se on kumma, jos ne ei soa siitä saman verran palakkoo. Paljohan ne hoastaa siitä tasa-arvosta, ja hyvähän se vaen on, jotta huolehittaan työpaekolla ylipeätään silleen, jotta kukkaan ei jouvu kärsimmään, oli se sitten mies eli naenen.

25. artikla

Jos joku nyt sattus vanahaksi elämmäännik, niin pittää sen soaha vielä sittennii ellee samalla tavalla kun nuorempiinnik, varsinnii, jos se pystyy itestään huolta pitämmään. Ja voesi ne nuoret vähän vanahempiisa avittoo, ei siitä niin iso hyölä oo.

30. artikla

Eehän siitä hyvänen aeka mittään tule, jos virma voepi potkasta immeiset pellolle iliman mittään syytä. Se on eria assii jos virma on mänössä perssiilleen, vaen jos se jollaen tavalla etteenpäen ketkuttaa niin eihän se ylipeätään iliman työntekijöetään ies tule toemmeen. Tajuvvaahan tämän nyt kaekki, tahi aenahi pitäsi tajuta, herraenni.

41. artikla

Sillon kun on rettelö, johtupa se kenestä tahhaan, niin herrojen pittää hoettoo selevittely ajallaan silleen, jotta kenelläkkään ee jiä sen jäläkeen siitä mittään sanomista.

Kun joku rupevvaa jostaen assiista rosessii nostammaan, niin pittää se ottoo tosissaan, harvemmin sitä lämpimikseen tehhään. Kaekkiin pittää soaha tiettee, mittee niistä on jonnehi virallissiin papereihin kirjotettu, ja peättipä ne herrat mitä tahasa, pittää niihen pysttyy sanommaan, jotta minkä tähe ne teki niin kun teki.

Ja se nyt on itestään selevä, jotta jos meikäläesille jottaen vahinkkoo tapahttuu, sillon kun herrat sattuu jottaen peättämään, niin valtio tahi vaekka unioni sen korvovvaa. Ja sillon kun rosessiin lähettään, niin suomella siellä pittää meikäläesten selevitä.

Murrekortti, Toukokuu 2004

Share Button

30.huhtikuu 2004

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: