Irakin kristittyjen tilanne huolestuttava

Kaldo-assyrialaisten lähetystö kävi tapaamassa Korholaa

Irakin itsevaltainen diktaattori Saddam Hussein kukistui USA:n johtamassa sodassa 2003. Joulukuussa 2003 Saddam vangittiin lähellä synnyinkaupunkiaan Tikritiä ja hän joutuu oikeuden eteen aiheuttamistaan rikoksista Irakin eri kansallisuuksia vastaan. Irak on monikansallinen maa, jota asuttavat sunni- ja shiiamuslimien lisäksi kurdit maan pohjoisosassa. Maan kristityt (assyrialaiset) asuvat niinikään maan pohjoisosissa sekä pääkaupungissa Bagdadissa, jossa asuvat Vatikaanin kanssa unioituneet kaldealaiskristityt, joita on n. 200 000. 1600-luvulla alkoi katolisen kirkon unionipyrkimykset alueella ja ne johtivat erillisen ns. kaldealaisen kirkon syntyyn, ja siitä lähtien Irakin alueen kristityt ovat olleet jakaantuneina kahteen erilliseen osaan, assyrialaisiin (ortodokseihin) ja kaldelaisiin (katolisiin).

Kristittyjen määrä Irakissa on tällä hetkellä noin 3 % maan 22 miljoonasta asukkaasta. Määrä on pienentynyt voimakkaasti maastamuuton takia. Irakilaisia kristittyjä asuu lisäksi maanpaossa Yhdysvalloissa (100 000), muualla Lähi-idässä (40 000) sekä Intiassa, Armeniassa ja Venäjällä.

Kristittyjen tilanne oli melko hyvä maallistuneessa Irakissa Saddamin aikana, mutta nyt sodan päätyttyä Irakin kristityt ovat alkaneet huolestumaan tilanteestaan, koska kurdit maan pohjoisosissa ovat ilmoittaneet halustaan luoda oma itsehallintoalue, jonka pääuskonnoksi halutaan islam. Irakin kristityille syntynyt tilanne on ongelmallinen. Irakissa on tällä hetkellä valtatyhjiö, jota pyrkii täyttämään maan enemmistönä olevat shiiamuslimit. Maassa neuvotellaan parhaillaan uudesta perustuslaista, jota miehittäjä USA on pyrkinyt ohjailemaan. Irak on tällä hetkellä anarkian vallassa. Maata miehittävää USA:ta vastaan isketään jatkuvasti pommi-iskuin sekä sitä tukevia irakilaisia vastaan. Tuhansia ihmisiä on saanut surmansa näissä järjettömissä iskuissa eri puolilla Irakia.

Omissa kannanotoissaan assyrialaiset ja kaldealaiset jaksavat uskoa Irakin eri uskontojen välisiin hyviin suhteisiin, mutta ääri-islamilaisten ryhmien uhka on saanut molemmat kirkot varovaisiksi. Irakin kristityt ovat kuitenkin saaneet edustajansa Yonadan Kannan edustajakseen Irakin tulevaisuutta käsittelevään hallintoneuvostoon, joka perustettiin pian Irakin sodan jälkeen. Neuvosto myös perusti Irakin väliaikaisen hallituksen ja liikenneasioista vastaavaksi ministeriksi nousi kaldealaisten edustajana Behnam Zayya Bulis. Irakin kristityille oli tärkeää päästä mukaan Irakin tulevaisuutta käsittelevään hallintoneuvostoon, koska se antoi heille tunnustetun aseman uudessa Irakissa. Irakia hallinnoivassa neuvostossa kaldealaiset ja assyrialaiset ovat vaatineet uskonnon- sekä kulttuurin vapautta koko Irakiin. He ovat vaatineet myös Irakin kristityille virallista vähemmistön asemaa sekä itsehallintoa alueilleen. Irakin kristityt ovat vaatineet myös maidensa palauttamista sekä Irakin kristityille oikeutta palata koteihinsa maan pohjoisosissa.

Mitä Irakin kristityt pelkäävät eniten tällä hetkellä? Irakin kristityt pelkäävät ääri-islamilaisten shiiamuslimien valtaannousua. Maaliskuussa Irakin shiiamuslimit viettivät ensimmäistä kertaa Saddamin kukistumisen jälkeen Ashura-juhlaansa, johon osallistui arviolta kaksi miljoonaa pyhiinvaeltajaa Irakin shiiojen joukosta sekä 300 000 pyhiinvaeltajaa Iranista. Irakin kristittyjen mielestä iranilaistyyppinen uskonnollinen valtio heikentäisi automaattisesti Irakin kristittyjen asemaa. Irak on tällä hetkellä etsimässä itseään ja jos amerikkalaiset poistuvat maasta ratkaisematta maan tulevaisuutta, Irakin kristityillä saattaa olla edessään huono tulevaisuus. Kaldealaiskristittyjen papin Nizar Seemanin mielestä Irakin kristittyjen tulevaisuus on huolestuttava. Shiiat Irakissa nostavat päätään jatkuvasti ja Seemanin mukaan shiiojen tosiasiallisena vaatimuksena ei ole vapaus vaan teokraattinen valtio, jossa noudatettaisiin tiukasti islamilaista lakia. Tämä saattaisi Irakin kristityt todella vaikeaan asemaan.

Bagdadissa työskentelevän espanjalaisen katolisen lähetystyöntekijän Ángel Garcían mukaan islamilaiset fundamentalistit vainoavat kristittyjä ja kristittyjen tilanne kiristyy koko ajan. Garcían mukaan kaldealaiset kokevat monin paikoin suoranaista vainoa. Irakin eteläisessä Basrassa on surmattu kaksi kristittyä, ja islamilaiset fundamentalistit ovat hyökänneet kirkkoihin ja ovat tuhonneet omaisuutta. Pohjoisen assyrialaiset puolestaan valittavat kurdiryhmien jatkavan hyökkäyksiään assyrialaiskyliin varsinkin Mosulin kaupungin ympärillä.

Irakin tulevaisuus on vielä auki. Irak etsii itseään parhaillaan Saddamin hirmuhallinnon jälkeen. Millaiseksi kristittyjen asema Irakissa tulee muodostumaan? Tilanteen kehitys tulee riippumaan pitkälti siitä, millaisiksi USA:n ja Iso-Britannian miehitysvallan ja Irakin valtaväestön suhteet muodostuvat. Tällä hetkellä Irakin valtaväestön ja miehittäjien suhteet ovat kireät. Irakin siviilit ovat jatkuvasti syyttäneet miehittäjiä kyvyttömyydestä ratkaista Irakin turvallisuustilanne, joka on erittäin huono kaikkialla maassa. Myös muun arabimaailman reaktiot ratkaisevat tilanteen kehityksen. Jos arabimaissa tilanne katsotaan yhä selvemmin lännen ja Israelin uskonnolliseksi liitoksi muslimimaailmaa vastaan, Irakin kristityillä on edessään todellinen vaino.

Irakin kristittyjen poliittisena voimana on ollut Assyrialaisten kansallinen liike (Assyrian Democratic Movement, ADM), jolla on pohjois-Irakin kurdialueen kansalliskokouksessa viisi paikkaa. ADM perustettiin 1979 ja perustamisestaan asti se on taistellut assyyrilaisten kristittyjen oikeuksien ja kansallisen tunnustamisen puolesta. ADM:n johtaja Younadin Yusuf on ilmoittanut kannattavansa liittovaltio-tyyppistä Irakia Saddamin jälkeisessä Irakissa. ADM:ssä ovat edustettuna kaikki Irakin kristityt eli katoliset kaldealaiset, syyrialaiset katoliset, ortodoksit ja Irakin protestantit.

Irakin ongelmista huolestunut lähetystö kävi tapaamassa maaliskuussa Eija-Riitta Korholaa europarlamentissa. Joukko näki EU:n vaikutusmahdollisuudet hyvinä, etenkin Turkin jäsenyyspohdintojen myötä.

Teksti: Jan Rossi

Share Button

31.maaliskuu 2004

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: