Kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmässä paljon parantamista

Eija-Riitta KORHOLA (EPP-ED) uskoo, että EU haluaa tehdä tosissaan töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Hänen mielestään komission, neuvoston ja parlamentin yhteistyö on toiminut asian hyväksi kiitettävästi.

"Kioton pöytäkirjassa määrätään sopijapuolten velvoitteista päästöjen raportoinnissa. Kymmenen vuoden takainen päätös raportoinnista EU:ssa on ollut tärkeä pohja, jotta on voitu luotettavasti todentaa kielteinen päästökehitys ja luoda puitteet tuon kehityksen kääntämiselle. Mutta tämä ei riittävästi vastaa Kioton pöytäkirjan velvoitteita. Nykyinen raportointi ei vastaa jaottelultaan ja tarkkuudeltaan esimerkiksi EU:ssa kesällä hyväksytyn päästökauppadirektiivin toimialakohtaista jaottelua. Myös jäsenvaltioiden toiminnassa on ollut suuria puutteita, ja toimittamattomia sekä puutteellisia tietoja on jouduttu täydentämään laskennallisesti", Korhola sanoi kommentoidessaan maanantain 20.10. täysistunnossa Sacconin raporttia kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta. "Nyt hyväksyttävä mietintö parantaa raportoinnin laatua ja tarkkuutta merkittävästi. Samalla järkiperäistetään tietojen toimittamistiheyttä erottamalla vuosittaiset ja määräajoin suoritettavat raportoinnit toisistaan".

"Kompromissipaketissa on sovittu parlamentin esittelijän, varjoesittelijöiden ja neuvoston kesken, että jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä perustettava kansalliset inventaariojärjestelmät, joilla arvioidaan ihmisten aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä lähteittäin. Kioton sopimuksen noudattaminen, tavoitteiden asettaminen sekä niiden valvonta riippuu inventaariojärjestelmän toimivuudesta", totesi Korhola. "On tietenkin valitettavaa, että ei ole takeita sen käytettävissä olosta jo kun päästökaupan ensimmäinen alkujako jäsenmaissa toteutetaan".

"Kompromissipakettiin sisältyvät 48 muutosesitystä olisi hyväksyttävä huomisessa äänestyksessä, jotta jäsenvaltiot voisivat viipymättä ryhtyä kansalliseen valmisteluun" sanoi Korhola.

Lopuksi Korhola toivoi, että unioni ja esimerkiksi Euroopan ympäristövirasto ryhtyisivät julkaisemaan päästötrendejä viiden vuoden keskiarvona aivan kuten Kioton pöytäkirjassa esitetään. Korholan mukaan näin päästäisiin mm. lämpötilojen ja sademäärien vuotuisista vaihteluista johtuvista heitoista eroon arvioitaessa tavoitteita. "Nykyinen käytäntö antaa aihetta katteettomaan optimismiin ja pessimismiin, mikä suuren yleisön kannalta voi olla vaikeasti ymmärrettävissä.", Korhola harmitteli.

Share Button

19.lokakuu 2003

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: