Voiko EU:sta erota?

Kysymys on kiinnostava. Tuleva perustuslaki tulee selkiyttämään tämänkin kysymyksen, eli EU:sta voi erota, jos se astuu voimaan. Mutta tarkastellaan nykytilannetta:
EU:ta voidaan pitää kansainvälisenä hallitustenvälisenä järjestönä (intergovernmental organisation, IGO), ja näin ollen kansainvälinen oikeus sitoo myös Euroopan Unionia. Kv.oikeus sitoo luonnollisesti myös valtioita; kv. oikeuden kohteita ovat valtiot ja sellaiset kv. järjestöt, jotka valtioiden perustamia.

Kansainvälisen oikeuden (Wienin YK:n sopimus kv. sopimusoikeudesta v. 1986) säännöt valtioiden oikeudesta erota hallitusten välisistä järjestöistä ovat seuraavat:

– ensin on katsottava, mitä itse järjestön perussopimus sanoo eroamismahdollisuudesta. EU:n perussopimuksessa ei ole erillistä suoranaista sääntöä eroamisesta, vaan sopimus on solmittu
"rajoittamattomaksi ajaksi" eli toistaiseksi.

– tässä tapauksessa, kun EU:n perussopimus ei suoraan mainitse eroamisoikeutta, kv. oikeuden mukaan voidaan sallia eroaminen kahdessa tapauksessa:

1) jos EU:n perustajat aikoivat aikoinaan sallia tällaisen eroamisoikeuden (intended withdrawal). Tätä on vähän hankala selvittää, normaalisti katsotaan valmistelevia asiakirjoja (travaux prep.) mutta sellaisia ei juuri harrastettu silloin kun yhteisö perustettiin.

2) jäsenvaltion eroaminen (oikeus eroamiseen) voidaan johtaa implisiittisesti (withdrawal may be implied). Tarkoittaa, että yritetään esim. muusta EU:n lainsäädännöstä johtaa pohja eroamisoikeudelle. Tällöin kiinnitetään huomiota EU:n "sivutuotteisiin", suosituksiin, päätöslauselmiin ja muuhun "pehmeään" lainsäädäntöön (soft law). Tukea saatetaan hakea myös muista perussopimuksista kuten Euratomin tai Hiili- ja teräsyhteisön sopimuksesta.

Johtopäätökset:

1. Kansainvälinen oikeus sallii sinänsä jäsenvaltion eroamisen. Toisaalta kv. oikeuden yksi tärkeimpiä sääntöjä on periaate "sopimukset ovat sitovia" (pacta sunt servanda) – mutta tämä ei sinänsä kiellä eroamisoikeutta.

2. Voi olettaa, että EU:n perustajat (founding fathers) halusivat sallia eroamismahdollisuuden.

3. Tällainen vietäisiin varmaan yhteisen tuomioistuimen eteen Luxemburgiin päätettäväksi.

4. Käytännössä vain Grönlanti on eronnut EU:sta 1980-luvulla, mutta kyseessä oli erikoistapaus, koska se oli Tanskan itsehallintoalue. Varsinaiselle jäsenvaltiolle eroaminen olisi hankalampaa esim. laajoista taloudellisista sopimuksista johtuen. Suomen pitäisi tehdä mm. kv. sopimukset yksin ja takautuvasti, koska ne on nyt tehty yhteistyössä EU:n kanssa.

Share Button

19.maaliskuu 2003

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: