Yritystenkin etu on toteuttaa ihmis- ja perusoikeuksia

Korhola Maailman talousfoorumista (Davos) ja Maailman sosiaalifoorumista (Porto Alegre):
YRITYSTEN SOSIAALISTA VASTUUTA VALVOTTAVA LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ

"Davos ja Porto Alegre ovat eri mantereilla, mutta kumpikin katsoi globaaleja kysymyksiä samaan suuntaan. Liike-elämän voimavarat ja yrittäjyys yhdistettynä muun kansalaisyhteiskunnan osaamiseen ja legitimiteettiin voivat tarjota kestäviä ratkaisuja globalisaation ongelmiin", sanoi Eija-Riitta KORHOLA (kd) tänään Strasbourgissa.

Korhola muistutti, että OECD-maissa keskivertolehmä saa joka päivä kaksi euroa valtiontukea, kun yli kaksi miljardia ihmistä elää alle kahdella eurolla päivässä. "Yli miljardi ihmistä joutuu tulemaan toimeen alle yhden euron päivässä. Tuo summa on niin alhainen, että se ei toteuta yhtälöä kansainvälisistä ihmis- ja perusoikeuksista. Oikeutta elämään ei voi erottaa oikeudesta ruokaan, veteen, terveyspalveluihin tai työhön, eikä mielipiteen oikeutta voi erottaa sivistyksellisistä perusoikeuksista. Nämä oikeudet puolestaan rakentavat perustan taloudelle: ihmisoikeudet eivät ole ylellisyyttä, johon on varaa vasta talouden kasvaessa, vaan välttämätön ehto, jotta yrityksillä on toimintaedellytyksiä ja vakautta", Korhola korosti.

Korholan mukaan esimerkiksi Venäjällä yritysten toimintaedellytykset eivät voi merkittävästi parantua ilman perusteellisia korjauksia ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen toteuttamisessa. "Nyt Venäjällä on mahdollista omavaltaisiin, kirjoittamattomiin ja alati muuttuviin säädöksiin vedoten käyttää epämuodollisia ja korruptiota lisääviä ongelmanratkaisukeinoja".

"On siis yritysten omakin etu olla mukana ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamisessa. Yksi tapa on YK:n Global Compact -hankkeeseen osallistuminen. Tässä pääsihteeri Kofi Annanin neljä vuotta sitten Davosissa esittämässä mallissa yritys sitoutuu yhdeksään yksinkertaiseen perusperiaatteeseen ihmisoikeuksien, työelämän standardien ja ympäristön alalla", sanoi Korhola.

"Myös EU:ssa yritysten sosiaalisen vastuun puitteita on edistetty, mutta vapaaehtoisten toimien rinnalla tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä. Name and shame -menettelyllä olisi osoitettava ne EU:ssa toimivat yritykset, jotka meillä tai muualla ovat osallistuneet suoraan tai epäsuorasti ihmis- ja perusoikeuksien rikkomiseen. Lisäksi olisi kehitettävä sopivia sanktioita ihmisoikeusrikkomuksiin ja korruptioon EU:n ulkopuolella syyllistyneitä tai osallistuneita yhtiöitä vastaan", Korhola ehdotti.

"Yritysten vaikutusvalta missä tahansa yhteisössä, alueella ja valtiossa on lopulta suuri: sinä päivänä kun yritykset todella päättävät taistella korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan, globalisaatio saa aivan eri merkityksen ja sisällön kuin mitä sillä tällä hetkellä on".

Share Button

09.helmikuu 2003

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: