EU:ssa useat merialueet tarvitsisivat erityishuomiota
Itämerellä on muutamia alueita kuten Suomenlahti, Tanskan salmet tai Ahvenanmaan saaristo, joissa luonto on erityisen haavoittuvainen merikuljetusten aiheuttamille riskeille. Luultavaa on, että myös Pohjanmerellä, Atlantin rannikolla ja Välimerellä on helposti osoitettavissa tällaisia alueita, joilla riskien välttämiseksi saattaisi olla tarpeen määritellä rajoituksia vaarallisten aineiden merikuljetuksille.
Onko komissio valmis harkitsemaan erityisen herkkien merialueiden nimeämistä EU:n aluevesillä niin, että vaarallisten aineiden merikuljetuksia näiden alueiden läpi voidaan tarvittaessa rajoittaa (esim. sää- ja muiden olosuhteiden mukaan)?
Loyola de Palacion
komission puolesta antama vastaus
(3.4.2003)
Komissio haluaa kiinnittää parlamentin jäsenen huomion siihen, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on ainoa elin, jolla on oikeus osoittaa erityisen haavoittuvia alueita.
Merioikeusyleissopimuksen 211 artiklan nojalla reunavaltiot voivat riittävien kansainvälisten sääntöjen puuttuessa meren pilaantumisen ehkäisemiseksi hyväksyä pakollisia erityistoimia, joita sovelletaan IMO:n erityisalueiksi hyväksymillä merialueilla kulkeviin aluksiin.
Tämä edellyttää luvan hakemista ja saamista IMO:lta. Lupaa haetaan ilmoituksella, jossa reunavaltion on ilmoitettava tiedot tarkoittamistaan alueista ja annettava tieteelliset ja tekniset perusteet.
IMO tekee päätöksen 12 kuukauden kuluessa, ja jos hakemus hyväksytään, erityismääräyksiä sovelletaan 15 kuukauden kuluttua.
Unionin tason koordinoitua toimintaa tarvitaan muun muassa tukemaan Ranskan esittämiä hakemuksia, jotta saataisiin nopeasti vireille IMO:n menettely luonnonvaroiltaan ja liikenteen erityisluonteen vuoksi erityisten herkkien alueiden yksilöimiseksi ja suojelemiseksi.
Liikenneneuvoston 6. joulukuuta 2002 hyväksymien päätelmien mukaisesti unionin on myös tehtävä aloite YK:n merioikeusyleissopimuksen tarkistamisesta, jotta reunavaltiot voisivat paremmin suojautua riskialttiiden alusten kauttakulun aiheuttamaa saastumisriskiä vastaan, mihin sisältyy myös kauttakulku 200 meripeninkulman yksinomaisella talousvyöhykkeellä. Komissio tulee pyytämään neuvostolta neuvottelulupaa mainitun yleissopimuksen tarkistamisneuvotteluja varten.
