Yleisön osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon

Arvoisa puhemies,
Nyt käsittelyssä oleva ehdotus on toinen kolmesta direktiivistä, joilla pyritään saattamaan jäsenmaiden lainsäädäntö vastaamaan Århusin yleissopimusta. Aivan kuten ympäristötiedon saatavuutta koskevan ensimmäisen direktiivinkin kohdalla, parlamentin kolmanteen käsittelyyn on nyt tuotu parlamentin kantaa hyvin edustava sovittelutulos, joka täyttää Århusin sopimuksessa asetetun minimivaatimuksen täysin ja jopa ylikin.
Neuvosto hyväksyi jo yhteisessä kannassaan monia elementtejä parlamentin ensimmäisestä käsittelystä, samoin kuin parlamentti saattoi hyväksyä monia elementtejä yhteisestä kannasta. Siten sovitteluun lähdettiin huomattavasti pienemmällä määrällä ongelmia kuin ensimmäisen pilarin kohdalla. Toisaalta näihin muutamaan kysymykseen liittyi suuria ongelmia, jo lähestymistavan eroista johtuen.
Komission esitys ja neuvoston yhteinen kanta lähti ns. quick fix –periaatteesta, kun taas parlamentti oli toivonut laaja-alaisempaa, horisontaalista lähestymistä. On kuitenkin selvä, että parlamentin tavoitteena ei ole puolustaa muutosesityksensä kirjainta, vaan huolehtia siitä, ettei EU-lainsäädäntöön jää harmaita alueita, joilla yleisön osallistuminen olisi perusteltua mutta lainsäätäjän kömmähdyksestä johtuen ei mahdollista.
Sovittelussa saatoimme löytää ratkaisun ongelmaan kahdessa vaiheessa. Toisaalta Århusin yleissopimukseen perustuvat yleisön osallistumista koskevat vaatimukset sisällytetään yhteisön uuteen lainsäädäntöön jo alkuvaiheessa. Toisaalta jo olemassa olevaa lainsäädäntöä ja direktiivin soveltamisalaa tarkastellaan uudelleen kuuden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana saadun kokemuksen perusteella.
Jäsenvaltiot sitoutuivat sovittelussa edistämään käytännön mahdollisuuksia yleisön osallistumiseen. Viranomaisia kehotetaan mm. tiedottamaan yleisölle tehdyistä päätöksistä, niiden perusteina olevista syistä ja näkökohdista sekä yleisön osallistumisprosessista. Päätöksentekoon osallistumisen eri vaiheiden määräaikojen on oltava kohtuullisia, jotta yleisö voi valmistautua ja osallistua tehokkaasti päätöksentekoon. Lisäksi viranomaisia kehotetaan edistämään yleisön ympäristöasioita koskevaa koulutusta, mikä epäilemättä on myös viranomaisten omakin etu, sikäli kun koulutuksella voidaan parantaa osallistumisen laatua.
Erityinen kysymys koski yleisön osallistumista lupien tarkistamiseen. Tässä sovitteluosapuolet halusivat löytää tasapainon: toisaalta yleisö voi aidosti osallistua silloin, kun laitosten ja tehtaiden toimilupien tarkistamisella on todellista merkitystä eli ympäristöhaitta on vaarassa lisääntyä. Toisaalta viranomainen voi tarkistaa lupia ilman yleisön osallistumista silloin, kun toimeenpannaan sellaisia säädöksiä ja määräyksiä, joissa ei aidosti ole harkinnanvaraisuutta. Tässä mielestäni on onnistuttu: yleisö voi osallistua silloin kun todella ollaan tekemässä ympäristöä koskevia päätöksiä, mutta arvokasta osallistumisvälinettä ei inflatorisoida pyytämällä yleisöä osallistumaan rutiinipäätöksiin..
Soveltamisalaltaan luultavasti pieni, mutta periaatteena tärkeä voitto parlamentille oli, kun sovittelussa hyväksyttiin menettely maanpuolustusta koskevien hankkeiden poikkeuksiin. Århusin yleissopimuksen mukaisesti maanpuolustusta koskevat hankkeet voidaan sulkea direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Yleisön osallistumista seuraavan päätöksenteon jälkeen yleisöllä on luonnollisesti oltava mahdollisuus arvioida tehtyjä päätöksiä. Sovittelussa päädyttiin parlamenttia tyydyttävään ratkaisuun, jossa yleisön tiedonsaantioikeutta luvan myöntämisen tai epäämisen perusteista vahvistetaan, ja viranomaiset velvoitetaan antamaan yleisölle käytännön tietoja mahdollisuudesta tarvittaessa turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuvaan muutoksenhakuun.
Erityisesti on mainittava, että sovittelutuloksen varmistamiseksi komissio on direktiiviin liitettävässä lausumassaan sitoutunut esittämään vuoden 2003 alkuneljänneksellä ehdotuksen direktiiviksi, jossa käsitellään Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanoa ympäristöasioita koskevan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden suhteen. Näin voidaan siis luottaa siihen, että kokonaisuutena Århusin sopimuksen ratifiointiprosessi etenee yhteisössä ilman tarpeettomia viivytyksiä.
Arvoisa puhemies,
Kiitän komissiota ja neuvostoa, erityisesti puheenjohtajuuden jo Kreikalle luovuttanutta Tanskaa hyvästä yhteistyöstä sovittelussa ja sitä edeltäneissä epävirallisissa neuvotteluissa. Suositan parlamentille lämpimästi sovittelutuloksen hyväksymistä huomisessa äänestyksessä.

Share Button

28.tammikuu 2003

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: