Matalataajuuksisen aktiivikaikuluotaimen (Low Frequency Active Sonar, LFAS) vaikutukset meren eliöstöön

Onko komissio tietoinen, että yhdysvaltalainen merinisäkkäitä tutkiva toimikunta ilmaisi raportissaan kongressille olevansa huolestunut siitä, että LFA-järjestelmän maailmanlaajuinen käyttö saattaa vaikuttaa kaikkiin merinisäkäslajeihin ja -yhteisöihin(1)?

Onko komissio tietoinen, että LFA:n ja muiden tehokkaiden kaikuluotaimien pitkän aikavälin vaikutuksista meren eliöstöön tai ekologisiin prosesseihin tiedetään hyvin vähän?

Onko komissio tietoinen, että yhdysvaltalainen National Research Council -komitea pelkää, että LFA:n ja muiden tehokkaiden kaikuluotaimien käyttö vaikuttaa ravintoketjuun merissä, eläinplankton ja kalat mukaan lukien? Tietääkö komissio, että kalastajien johtavat edustajat Plymouthissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat pyytäneet, että kuninkaallisen laivaston kaikuluotaimien vaikutukset paikallisiin kalakantoihin tutkitaan, koska joidenkin kalalajien saaliit ovat huonontuneet sen jälkeen, kun laivasto aloitti kaikuluotainharjoitukset alueella?

Onko komissio tietoinen, että Kanariansaarten rannoille ajautui hiljattain 15 nokkavalasta, joista 14 menehtyi? Valailla todettiin ruumiinavauksessa aivo- ja sisäkorvanvaurioita. Tapahtuman aikaan alueella pidettiin merisotaharjoitukset yhteistyössä Naton Välimeren laivaston kanssa.

Onko komissio tietoinen, että LFA:n ja muiden tehokkaiden kaikuluotaimien synnyttämä melusaaste rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta(2)?

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen neuvoston direktiivistä 92/43/ETY(3) jäsenvaltioille aiheutuvien velvoitteiden noudattamisen?

Tämän tekniikan käytöllä saattaa olla maailmanlaajuinen vaikutus useisiin merissä eläviin lajeihin ja tuhota niiden elinympäristöä. Miten Euroopassa aiotaan tutkia LFA:n ja muiden tehokkaiden kaikuluotaimien vaikutusta meren eliöstöön, näiden vaikutusten kasautumista ja yhteisvaikutusta, kun useat valtiot käyttävät tekniikkaa samanaikaisesti? Mihin toimenpiteisiin komissio harkitsee ryhtyvänsä tutkiakseen tai säädelläkseen tämän tekniikan yleistyvää käyttöä eurooppalaisilla merialueilla tai jäsenvaltioiden merialueilla?


Komission jäsen Pedro Solbes Miran komission puolesta antama vastaus (16.1.2003):

Arvoisa puhemies, haluan komission puolesta kiittää parlamenttia pyynnöstä laatia julkilausuma tästä aiheesta.

Komissio on tyytyväinen siihen, että sillä on jälleen kerran tilaisuus korostaa, miten tärkeänä yhteisö pitää meriympäristön ja sen monimuotoisuuden suojelua.

Parlamentti ja neuvosto ovat jo korostaneet aiheen tärkeyttä kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa. Yksi tämän ohjelman tavoitteista on varmistaa, ettei luonnon monimuotoisuus vähene enää vuoden 2010 jälkeen.

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu ovat myös Euroopan komission meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan strategian kaksi tavoitetta.

Valaat ovat haavoittuva osa meren eliöstöä. Ihmisten monet toimet aiheuttavat varmasti niille vaaraa, mutta aina ei ole helppoa vahvistaa näiden toimien ja eläinten tilanteen välistä yhteyttä. Komissio seuraa tarkkaan keskustelua matalataajuisen kaikuluotaimen käytön mahdollisista vaikutuksista joihinkin valaslajeihin. Saattaa olla, etteivät matalalla taajuudella lähetetty kova ääni häiritse näitä eläimiä. Tarvitaan kuitenkin tarkempaa tutkimusta siitä, miten vakavasti lähetykset vaikuttavat niihin. Tästä huolimatta nykyistä epätietoisuutta lähetysten vaikutuksista ei voida käyttää tekosyynä sille, ettei toimenpiteitä toteuteta asian käsittelemiseksi.

Komissio katsoo, että kyseisen tekniikan käytössä tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta, kun otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset meriympäristöön. Ihanteellista olisi, että mahdolliset vaikutukset arvioitaisiin etukäteen.

Haluan palauttaa mieliinne, että valaita suojellaan luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY nojalla. Direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan muun muassa toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä valaiden häiritsemisen estämiseksi.

Näistä syistä ja Kanariansaarten äskettäisten tapahtumien takia komissio pyysi luontotyyppikomitean 20. marraskuuta pidetyssä kokouksessa lisätietoja aiheesta sellaisten jäsenvaltioiden kansallisilta viranomaisilta, joissa vastaavia tapauksia on sattunut. Lähetämme nyt jäsenvaltioille muistutuksen sen varmistamiseksi, että ne vastaavat pyyntöömme. Komissio toimittaa kaikki saamansa vetoomukseen liittyvät tiedot parlamentille.

Lisäksi komissio pyytää kansainvälisen merentutkimusneuvoston kaltaisia riippumattomia tieteellisiä elimiä arvioimaan nykyistä tilannetta sekä saatavilla olevia tietoja aiheesta. On toivottavaa, että matalataajuisen kaikuluotaimen mahdollisista vaikutuksista meriympäristöön saataisiin enemmän tietoa. Ainoastaan, kun luotettavaa tieteellistä tietoa on saatavissa, on mahdollista päättää nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä täydentävien tarvittavien toimenpiteiden luonteesta.

Korholan puheenvuoro:

Arvoisa puhemies, haluan kiittää puhemiesneuvostoa siitä, että tämä tärkeä asia on otettu käsittelyyn, ja haluan kiittää arvoisaa komission jäsentä.

Aivan aluksi on todettava, että on täysin oikeutettua pyrkiä kehittämään puolustusjärjestelmää valvomaan uuden teknologian sukellusveneitä, joita on vaikea havaita perinteisillä passiivisilla tutkilla. Onselvää, että tutkassa näkymättömiä sukellusveneitä käyttävät vain ne, joiden tarkoitusperät ovat vihamielisiä. Siksi on syytä olla ajan tasalla. Kysymys kuitenkin on siitä, millaisen teknologian valitsemme ja mikä on sen ekologinen hinta.

Nato-maiden kehittelemä matalilla taajuuksilla toimiva tutkajärjestelmä eli LFAS saattaa aiheuttaa valaiden harhautumisia rannoille sekä kuolemaan johtavia sisäisiä vaurioita niiden sisäelimissä. Tutkan tuottama korkeadesibelinen ja matalataajuuksinen ääni voi kulkea meressä tuhansia kilometrejä.

Valaskuolemia on sattunut alueilla, joilla Yhdysvallat on testannut järjestelmää. Maaliskuussa 2000 Bahamasaarilla 17 valasta ajautui rantaan ja kahdeksan niistä kuoli samaan aikaan, kun merellä testattiin laivaston tutkajärjestelmää. Kuolleille valaille tehdyissä ruumiinavauksissa todettiin äärimmäisen kovan äänen tuottamia verenpurkaumia aivoissa ja sisäkorvissa. Yhdysvaltain laivasto itse totesi raportissaan Bahamasaarten valaskuolemista LFAS:n olleen todennäköisin syy valaskuolemiin.

Syyskuussa 2002 Kanariansaarilla, siis EU:n alueella, tapahtui isoimpia valaskuolemia 20 vuoteen, kun 15 eri lajien valasta kuoli sisäisiin verenpurkaumiin. Nato piti samaan aikaan alueella sotaharjoitusta, johon osallistui 58 sota-alusta ja kuusi sukellusvenettä liittoutuman eri jäsenvaltioista.

LFAS-laite tuottaa 1000 hertsin matalataajuista ja keskimäärin 250 desibelin ääntä, jolla se haravoi merenpohjaa satojen kilometrien etäisyyksiltä.

Kovan mutta matalataajuuksisen äänen vaikutukset valaiden käyttäytymiseen ja sisäelimiin ovat moninaisia. Melu saattaa aiheuttaa korvaluiden tuhoutumisen sekä verenvuotoja aivoissa ja keuhkoissa. Järjestelmä saattaa sekoittaa vielä kaukanakin äänilähteestä valaiden kommunikaatiojärjestelmää toimiessaan samoilla matalilla taajuuksilla, joita valaat itsekin käyttävät. Melu vaikeuttaa valaiden suunnistusta, laumojen muodostusta, parittelua sekä ravinnonsaantia. Tutkan ja valaskuolemien yhteyttä on toki haastavaa ja vaikeaa todistaa, sillä valaiden jäljittäminen ja niiden käyttäytymisen muutosten tutkiminen pitkällä aikavälillä on erittäin vaikeaa.

Yhdysvaltain laivasto on tehnyt järjestelmästä ympäristövaikutusten arvioinnin, mutta hyvämaineiset amerikkalaiset ympäristöjärjestöt pitävät sitä puutteellisena. Liittovaltion tuomari kielsi viime marraskuussa laivastoa toistaiseksi testaamasta järjestelmää Yhdysvaltain aluevesillä vetoamalla merinisäkkäiden suojelulakiin. Laivastolla on kuitenkin kansallisen viranomaisen lupa järjestelmän testaamiseen 432 tunnin ajan muilla merialueilla kuluvan vuoden elokuuhun asti.

Laivasto on tähän saakka suostunut testaamaan laitteistoaan etäällä rannikkoalueilta sekä poissa merinisäkkäiden tunnetuilta lisääntymis- tai läpikulkualueilta. Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, ettei testaaminen ole turvallista edes keskellä Tyyntä valtamerta, sillä valaiden reittejä on mahdotonta tietää kattavasti. Järjestelemän avulla voidaan kattaa jopa 75 prosenttia maailman meristä.

Täysin selvittämättä on, miten järjestelmä vaikuttaa Välimerellä tai Itämerellä, joilla tutkan kantama on rannasta rantaan eikä eläimillä ole mahdollisuutta siirtyä pois äänen vaikutusalueelta. EU:lla on selvä velvoite toimia ja vaatia tietoja järjestelmästä.

Asiaan liittyy myös selkeä taloudellinen intressi: EU:n alueella toimivat kalastajat ovat olleet viime vuoden aikana huolestuneita tutkajärjestelmän vaikutuksista kalakantoihin kalastusvesillään. Vaikka kalat olisivatkin vähemmän herkkiä järjestelmän haittavaikutuksille kuin merinisäkkäät, on selvää, että tutkan melu saattaa karkottaa kaloja ja siten haitata ammatinharjoittamista.

Arvoisa puhemies, kiitän komissiota julkilausumasta. Edellä mainitun perusteella on pyrittävä saamaan aikaiseksi tutkajärjestelmän käyttökielto toistaiseksi ja selvitettävä nopeasti järjestelmän vaikutukset meren eliöstöön. Olisi parasta, että tänään kuullun komission julkilausuman perusteella ja muualta saatavan aineiston pohjalta Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ottaisi asian käsittelyyn ja laatisi asiasta mietinnön.

Share Button

30.syyskuu 2002

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: